Sunnuntaina 3.7. sukellettiin Kunissa kurssisukelluksia. Jokainen kurssilainen teki kaksi sukellusta, joten mukana oli kokeneiden sukeltajien lisäksi kerhon kompura, jotta saatiin pullot täytettyä ja pidettyä tauot.
Perhe Mylläri
Pinnalla oli mukavan lämmintä ja pinnan alla hyvä näkyvyys. Pinnalla tosin olisi voinut muutama paarma olla vähemmän! Sukellusten jälkeen osa kävi uimassa kun oli aika kuuma.
”Sukellat tuonne ja sitten käännyt sinne ja siellä on valvoja!”
Kiva päivä uusien ja tuttujen sukeltajien kanssa!
Nimi
Kerrat
Aika yhteensä (h:min)
Helmi H
2
1:22
Teemu H
2
1:22
Valteri S
2
0:53
Harri M
2
0:53
Oscar S
2
1:00
Turo R
2
1:00
Krista T
2
0:55
Petri M-J
2
0:55
Rene M
2
1:15
Mikko M
2
1:15
Ella M
2
1:06
Vesku M
2
1:06
Paula M
1
0:37
Sukellusvanhin Teemu H Sukellussihteeri Petra L sekä kuvat ja teksti
Sukelluspari on kaveri, johon voi nojautua tilanteessa kuin tilanteessa -pinnan alla ja päällä. Parin tehtävä on tehdä sukeltamisesta turvallista, mutta ennen kaikkea kivaa!Ensimmäiset peruskurssilaiset ja Junior Scuba -kurssilaiset pääsivät näkemään miltä Kökötintien louhos näyttää vedenpinnan alapuolelta. Louhoksella ruohomattoja kyydissä.
Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, monelle tulikin hiki sukelluskamoja kantatessa ja pukiessa päälle. Vedessä moni viihtyikin aika kauan ensimmäiseksi kerraksi! Varusteiden kanssa tarvitaan usein apua.
Sukellusajat:
Mikko Prinkkilä 39 min
Juha Hyyppä 39 min
Patrik Strom 65 min
Antonio Strom 36 min
Robin Ahlskog 47 min
Jouni Keskimäki 47 min
Benjamin Ahlskog 40 min
Santeri Saari 38 min
Teemu Holma 38 min
Jesper Pada 12 min
Alexander Murin 35 min
Petri Niemelä 35 min
Teksti: Petra Lehtineva
Kuvat: Petra Lehtineva ja Petri Niemelä
Lauantaina oli seuran perinteisen Avomerikokeen aika. Reissun vetäjänä oli Teemu Holma ja kipparina Harri Manninen. Mukaan reissuun lähti kolme kurssilaista, kuusi sukeltajaa ja kaksi lasta.
Laiva on lastattu sukeltajilla ja seikkailumielisillä lapsilla (Steasta ajokuva, vaikka on tulomatkalta)
Lähtö oli aamusta ja aallokko silloin vielä maltillista. Tuulen vuoksi alkuperäinen suunnitelma kuitenkin muuttui ja ensimmäinen sukellus tehtiin Skravelgrynnorna pohjoispuolella tuulen suojassa. Kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan veteen menoa veneestä ja tekemään maisemasukelluksen jyrkässä rinteessä. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli noin 3m ja veden lämpötila oli 10 astetta. Sukelluksen jälkeen ruoka maistui – osalla oli omaa evästä mukana ja osa nautti yhteisruokailun antimista. Ruokailun jälkeen laitettiin kompura ja kone käyntiin, Jouni vastasi pullon täytöstä samalla, kun Harri ajeli kohti Fäliskäriä.
Stea kiinnitettiin Valtion laituriin matalasta vedestä johtuen. Päivän seuraava sukellus tehtiin Ulrikalla (tai sitä etsiessä) ja kohteeseen päästiin seuran kumiveneellä. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli 5m ja veden lämpötila 14 astetta. Samaan aikaan, kun toiset sukelsi, niin sauna lämpesi seuran mökillä.
Tytöille riitti yksi sukellus lauantaina, mielummin kantoivat vettä saunalle ja puuhastelivat.
Lauantain sukellusten jälkeen kurssilaiset Sofia, Ida ja Tom saivat Sukeltajan kasteensa yhdessä viime vuoden JuniorScubalaisten Elisan ja Oonan kanssa. Rituaali Rönnskärissä on jo monena vuonna ollut osana seuran avomerikoetta, mutta viime vuosi jäi väliin, kun avomerikoe suoritettiin muualla. Jouni luotsasi sokkona olevat sukeltajanalut kivikkoisen reitin läpi ja Veskun perässä he vannoivat Vedenalaisen Veljeskunnan Valan. Snorkkelin läpi tarjotun hörpyn jälkeen pääsimme onnittelemaan seuran uusia sukeltajia ja aloittamaan saunomisen. Uimassa käytiin moneen otteeseen – varsinkin Ella ja Judith viihtyivät vedessä. Grillaillun jälkeen painoimme pään tyynyyn ja uni maistui. Stealla nukkuvien yöunia taisi kyllä lokkien yömenot hieman häiritä, kun seuran veneen kansi oli heidän mielestä oiva tanssilattia.
Sukelluspariin on luotettava vaikka olisi huono näkyvyys (Ida paperi maskissa)
Jonossa Jounin perässä on turvallista mennä Sukeltajan kaste
Sunnuntaiaamu oli aurinkoinen ja tuulta ei ollut juurikaan. Harrin hyvän puuron ja aamupalan jälkeen suuntana oli Christiansborg. Siellä tehtiin yksi sukellus suhteellisen lämpöisissä olosuhteissa näkyvyyden ollessa n. 3m. Tämän sukelluksen jälkeen matka jatkui ja samalla syötiin lounaaksi hernekeittoa sekä mukaan otettuja eväitä. Pullojen täytön jälkeen oltiinkin jo perillä Westkustenilla, jossa tehtiin viikonlopun viimeinen sukellus. Westkustenilla näkyvyyttä oli n. 4m ja veden lämpötila oli 10 astetta. Ahtojäät olivat muokanneet sukelluskohdetta ja taas löytyi uutta katseltavaa, kuten kauniita puukaaria ja kuvioitua porsliinia.
Christiansborg keskikansi Vestkustenin potkuri
Kotimatkalla kerratiin hapenantolaitteen kasausta ja käyttöä. Ennen laituriin kiinnittymistä siivottiin, tyhjätiin Stean septitankki ja täytettiin makeavesisäiliö – näin vene on taas valmiina kohti uusia seikkailuja.
Teemu johtotehtävissä
Matkalla mukana olleet ja sukellukset sen aikana:
Nimi
kerrat
aika
Ida Lintala
4
1h 54min
Harri Manninen
5
1h 54min
Pauli Uusitalo
4
1h 48min
Vesa Mylläri
4
1h 44min
Teemu Holma
4
1h 42min
Jouni Keskimäki
4
1h 41min
Tom Kanerva
4
1h 37min
Sofia Nordback
3
1h 10min
Paula Mylläri
2
1h 1min
Elisa Mylläri
2
54min
Oona Holma
2
51min
yhteensä 16h 16min, Sukellusvanhin Teemu Holma
Kuten Teemu sen sanoi: ”Kiitos kaikille omani ja edustamani yhtiöni puolesta!”
Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Harri Manninen, Pauli Uusitalo, Vesa & Paula Mylläri
Matkaan lähtö Stea Raippaluodon sillan alla. Kuva KPS
Tuulen suunta ja voimakkuus oli suurinpana syynä, että lähdettiin suoraan pohjoiseen. Tarkoitus oli yrittää sukeltaa mm. Georgius-hylyllä ja kenties jos tuuli rauhoittuisi jatkettaisiin Rönnskäretin ympärillä oleville hylyille. Raippaluodon pohjoispuolelle kun päästiin, selvisi aika nopeasti, että ainut mahdollinen sukellus oli valassaarten suojassa maisemasukellus. Saatiinpa ainakin koeponnistettua kaikkien sukellusvarusteet. Yöksi menimme Valassaariin kuuluvan malskärören ankkuripaikkaan. Atlanta hylyllä
Tuuli jatkoi edelleen samalla voimakkuudella, joten suuntasimme Mikkelinsaarien suojaan. Atlanta-hylyllä päästiinkin sitten oikeasti sukeltamaan.
Iltapäivän aikana kun menimme yötä varten Kummelskärin vierasvenelaituriin joku sai idean, että varmasti on aarteita tippunut laiturilta kun paljon veneilijöitä käy vierailemassa. Vallitsevan tuulen takia ei paljon veneliikennettä ollut, niin laitoimme kaikki varusteet päälle ja sukelsimme ympäri laituria. Kävimme etsimässä myös poijujen kadonneita ankkuripainoja. Valitettavasti mitään arvokasta, saati jalometalleja ei näkynyt, mutta sitäkin enemmän kaikenlaisia juoma-astioita, kenkiä, renkaita yms pientä 😀
Mikkelinsaarten luontoasema, Kummelskärillä leirinuotiolla
Illan otimme rennosti saunoten ja grillaten.
Sunnuntai päivän olimme ankkurissa Atlantalla. Matka kotisatamaa alkoi iltapäivällä. P1 sukelluskurssin 2017 valmistuneet, Simon ja Taina
Kevään kurssilaisista pari ehti viikonlopun reissulle ja saivat suoritetuksi avovesiosuuden. Onnittelut CMAS P1 sukeltajille!
Leirillä oli mukana: Jari Ikäheimonen, Jonna Ikäheimonen, Petra Särkijärvi, Mikko Mäenpää, Jouni Keskimäki, Taina Edèn, Simon Gåddans, Harri Manninen
Sukellukset vklp aikana:
Nimi
kerrat
aika
Harri Manninen
8
4h 03min
Jouni Keskimäki
6
3h 12min
Simon Gåddans
5
2h 40min
Mikko Mäenpää
5
2h 35min
Jonna Ikäheimonen
6
2h 10min
Jari Ikäheimonen
6
2h 09min
Taina Edèn
4
1h 21min
Petra Särkijärvi
4
1h 20min
Sukellusten kokonaisaika vikonloppuna oli 19h 30min
