17-19.7 oli Harrin vetämä viikonloppu ja perinteistä poiketen emme saaneet lempeitä tuulia. Tiedossa oli kohtalaisen navakkaa etelätuulta. Pienen palaverin jälkeen Stean nokka päätettiin suunnata Mikkelinsaaria kohti. Mukana reissulle lähti 9 sukeltajaa ja kaksi innokasta uimaria.
Ankkuri Georgius hylyllä, tuulta etelästä +10m/s , vesi noin 16’C ja pinnan päällä tapahtuu aina!
Perjantaina ilta kahdeksan aikoihin olimme päivän kohteessa, joka oli Georgius. Sukellus tehtiin hieman haastavassa aallokossa, mutta onneksi pinnan alla oli rauhallista paikoittaisesta virtauksista huolimatta. Näkyvyyskin oli kohtalainen 4m. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Stea oli Björköbyn uuden kalasataman laiturissa. Unten maille mentiin aika nopeasti rantautumisen jälkeen ja kun sopu sija antaa, niin kaikille löytyi hienosti makuupaikka Steasta.
Georgius akseli
Lauantai aamuna oli sen verran innokkaita sukeltajia, että aamupuurot oli syöty ja kahvit juotu jo niin, että satamasta lähtö oli jo klo 08:20. Matkalla Mikkelinsaarille pysähdyimme etsimään H.B Sandersson-hylkyä Boskäretin edustalle, mutta laihoin tuloksin. Yksi laudankappale ja vähän betonia löytyi, mutta sukellusmaisemana oli hieno rinne hiekkapohjineen.
Loikalla Atlantalle!
Ruokailun jälkeen Stea ajettiin ankkuriin Atlanta-hylyn vierelle ja siinä aikaa vietettiin parin sukelluksen verran. Näkyvyyttä meillä oli 4-5m ja koko hylky kerittiin hyvin katsastaa ennen kun tuuli yltyi kunnolla ja hakeudumme Kummelskärin laituriin yötä varten. Aamun startti oli sen verran hätäinen, että koko ryhmä kerkesi päivän päätteeksi käydä vielä yhdessä Mikkelinsaarten luontoaseman näköalatornissa ja kiertämässä luontopolun. Osa vielä sukelsi satamassa ennen saunaa ja grillausta. Nuotiolla vaihdettiin kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa ja siellä meidän seuran toimintaa ihailtiin. Muiden mielestä oli mahtaa katsoa, kun aikuiset ja nuoret harrastavat yhdessä ja kaikki toimivat hienosti keskenään.
luontopolun päässä rantamaisemassa koko mukana ollut joukko
Sunnuntaina herätys oli hieman myöhempään, koska olimme jo sopineet, että sukellukset tehdään Atlantalla. Osa seurueesta sukelsi parikin kertaa Atlantalla ennen kun kotimatka koitti. Kotimatka meni leppoisasti aurinkoisessa säässä ja tuulikin jo tyyntyi.
kotimatkalla Raippaluodon sillan maisemissa
Reissu oli oikein onnistunut ja sukelluksia viikonlopulle kertyi ihan hyvä määrä. Viikonloppu oli myös sen puolesta onnistunut, että Harri sai reissun aikana tehtyä parille Stean käyttökoulutusta. Toivottavasti saammme kohta lisää reissunvetäjiä ja reissuja, että pääsemme taas Stealla kohti uusia sukelluskohteita.
Viikonlopun tuuliennuste antoi etelästä 10m/s ja enemmänkin, joten suuntasimme 7 miehen joukolla kohti mikkelinsaarta ja siellä öiden tukipaikkana toimi Mikkelinsaarten luontoasema.
Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.
Matkalla poikkesimme katsomaan matalikon vieressä olevaa syvännettä, jos vaikka jotain mielenkiintoista löytyisi. Kalojen lisäksi maisema oli kohtuullisen kivistä ja syvemmällä enemmänkin vain saven tyyppistä.
Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran
Yön aikana tuuli tuiversi Stean kulmissa ja rankkasadekin yritti herätellä, vaan aamulla keli olikin yllättävän hyvä joten suuntasimme aamupäiväksi Atlanta-hylylle, missä sukelsimme parikin kertaa. Syömään tulimme taasen Kummelskäretin laituriin, samalla pohdimme, mihin iltapäivän sukelluksille suuntaisimme.
Saarella toimivat kuitenkin kertoivat, että venepoijuja oli irtoillut ja saimme siitä idean, että etsitään betoniankkurit pohjasta ja kiinnitetään muutama uusi joko uusiin vai vanhoihin köysiin, samalla saamme siitä etsintäharjoituksen, missä joutuu vähän suunnistamaan ja harrastamaan solmutaitoja.
Asiasta on kuvia ja juttua Vaasan Saariston facebook sivulla
Kiitos saunasta ja lohisopasta!!
Pieni videon lauantailta
Sunnuntaina sitten saapui se ennustettu keli, eli kovaa tuulta ja sadetta. Mutta suunnan ollessa etelästä kävimme vielä kerran Atlantalla sukeltamassa ja sen jälkeen ajelimme kotisatamaan.
Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!
Viikonlopun sukellusreissuun osallistui 13 henkeä, mistä 10 sukeltajaa. Seuran puheenjohtaja Petra lähti sukellusvanhimmaksi. Katse kohti ulappaa ja viikonlopun seikkailuja
Osallistuja määrä tarkoitti sitä, että tarvittiin tukikohta yöpymistä varten, muutoin veneessä olisi kovin ahdasta. Viikonlopun tuuli ennusteet näyttivät antavan hyvän mahdollisuuden mennä oikeastaan mihin vain ja kun Rönnskär suunnalla on monta mahdollista kohdetta sekä vielä Norrskär siinä vieressä, niin veneen kohti länttä. Alkumatkasta oli aikaa kerrata hapenanto välineiden toiminta sekä kerrata, mitä tehdään onnettomuuden sattuessa.
Viikonkopun aikana sukelsimme neljässä eri kohteessa: Vestkusten, Christiansborg, Wilpas ja Azira-hylyillä, sekä teimme turistimatkan Norrskäretiin, missä samaan aikaan oli alkamassa periteiset iltatanssit.
Stealla ei mahduttu Norrskär satama altaalle, mutta pikkuveneellä vietiin suurin osa käymään maissa.
Muutoin aina kun olimme joko ankkurissa tai laiturissa kiinni, kävimme saunomassa ja uimassa. Kesä ja meri, pelkkää riemua! Kesän lämmin keli houkutti paikalle myös auringon ottajia Turistina Norrskäretissä Naisväki Norrskär majakan jäämässä taakse..
Sukelluksista voisi yleisesti mainita, että koko viikonlopun maksimi tuuli taisi olla sunnuntai aamuna noin 4m/s etelästä, muutoin oli vähemmän tai jopa aivan peili tyyni.
Pintaveden lämpötila noin 19’C ja 6metrin syvyydessä oli selvä lämpötilan harppauskerros jolloin lämpö tipahti 4’C.
Virtausta ei huomannut missään vaiheessa viikonloppua, joten mahtoi olla melko pientä jos ei ollenkaan.
Näkyväisyys taas vaihteli syvyydestä ja kohteesta riippuen 4metristä aina 8 metriin. Paluumatkalla teimme seuralle useamman parinarun. Norpat olivat keväällä tehneet omansa ja materiaalia oli jäänyt sen verran runsaasti, että kaikki päästiin askartelemaan.
Delfiinit kokoontuivat Merenkyntäjien saunatiloissa, missä jaettiin toisillemme paljon unelmia ja haaveita mahtavista sukellusreissuista.
Siispä laitoimme kalenteriin monta viikonloppu-reissua, ruotsin-reissun, norppa-leirin ja suunnittelimme erilaisia arki-ilta sukelluksia, mistä tiedotamme kun tapahtuma alkaa lähestymään. Syksyksi järjestetään reissu Kaatialaan.
Mutta kaikkien huulilla ja utelujen kohteena oli syksyllä ensimmäinen laatuaan oleva ”sukellus-taitorata-suunnistus-kilpailu”, missä järjestävän osaston suunnalta saadun tiedon mukaan tiedossa on uskomattoman mahtavia palkintoja, mainetta ja kunniaa! Kesän unelmat ja haaveet konkretisoituvat monella eri kesäreissulla.
Reissut löydät foorumista ja saat myös postia delfiineiltä.
Jos et ole tähän mennessä saanut postia info@delfiinit.com osoitteesta, niin päivitä yhteystietosi sihteerille ja vaikkapa lähettämällä tuohon em. @posti-osoitteeseen tietosi.
Muistathan että delfiineillä on myös whatsapp ryhmä, mistä löytyy sukellus seuraa nopeastikin. Juttua kuinka ja miten on vaikkapa täällä.
Tänä vuonna Delfin ry:n perinteinen Norppaleiri Rönnskärissä oli 10-12.2018. Myrskyisä sää ja tuulet tuottivat leirin järjestäjille hieman päänvaivaa viikonlopulle, mutta kun viisaat päät lyö yhteen, niin nopeasti saadaan uudet suunnitelmat tehtyä. Siispä kerhon tukialus, Stea, siirrettiin perjantaina päivällä Bergöhön odottamaan leiriporukkaa. Siirrossa mukana oli myös Tommy Ahlskogin vene, joka toimi leirin toisena kuljetusaluksena. Norppaohjaajat ja suurin osa Norpista lähtivät iltapäivästä Palosaaren Merimuseon edestä bussilla kohti Bergötä – kiitokset siitä Engsbo Charter:lle joka sai meille nopealla aiktatululla hankituksi bussin. Kiva bussimatka tuntui lyhyeltä ja osalle lapsista matka oli hieman jännittäväkin, koska he kulkivat ensimmäistä kertaa lossin kyydissä. Nopea lastaus, päänluku ja eväiden jako oli paikallaan Bergön kalasatamassa, sillä tuulet vaan yltyivät. Bergöstä keikuttiin suhteellisen kovassa tuulessa Rönnskäriin, mutta lapsilla oli ”yhtä hauskaa, kuin Powerparkissa”. Perille päästyämme laittelimme saunaa päälle ja pystytimme leiriä. Saunan sekä uinnin jälkeen tortilla maistui iltapalaksi ja uni tuli silmiin.
LInja-autossa on tunnelmaa Matkalla Stealla
Aamu lähti käyntiin aamupuurolla, sekä leivällä ja aikuiset saatiin hereille kahvilla. Jonkin verran yöllinen tuuli oli kolisuttanut peltejä saaren mökeissä, mutta suurin osa oli saanut hyvin nukuttua. Aamupalan jälkeen aloitimme rastikoulutuksen leirin teeman mukaisesti. Samalla kun Paulan ja Petran rastilla kierrettiin lasten kanssa saarta, he saivat tietoa saaren historiasta, rakennuksista ja luonnosta. Samu ja Ralf tekivät lasten kanssa ritsoja ja Satu opetti, kuinka selviytymisranneke tehdään. Jenni kertoi saaressa kasvavista yrteistä ja kasveista, sekä kuinka niitä voi hyödyntää esimerkiksi ruokana ja rohtoina. Reippaat vahemmat olivat rastikoulutuksen aikana perunateatterissa ja Veskun avustuksella laittoivat meidän lounaan alulle. Hirvenjauhelihakeitto maistuikin hyvälle aamupäivän ohjelman jälkeen.
Taisi olla ritsat myös isien mieleen Selvitytmisrannekerasti Petran ja Paulan rasti
Tuuli ei sitten ollut meille suotuisa lauantainakaan ja turvallisuus syistä päädyimme lounaan jälkeen snorklaamaan Fäliskärin lahdessa. Tämän jälkeen lapset ui ja saunoi, saunoi ja ui. Parin tunnin jälkeen jouduttiin tekemään tähän tauko ja oli lättyjen aika. Paistotalkoissa oli myös vanhempia mukana, kun 3 pannulla tuli jatkuvalla syötöllä lättyä valmiiksi noin reilut 150kpl. Tämän jälkeen jaksoi sitten pikkuhiljaa kävellä Valtion laituriin ja kuunnella mitä Merivartioston miehistöllä oli meille kerrottavaa. Tänä vuonna mietimme yhdessä heidän kanssaan, kuinka heidän toiminta ottaa saariston luonnon huomioon ja minkälaisia tehtäviä heille tulee liittyen luontoon. Tietysti pääsimme kiertämään alusta ja uutuutena meille näytettiin kuinka köyden heitin toimi. Tämä olikin lasten suosikki – sitä pääsi useampi lapsi oikein testaamaan. Merivartiostolle tarjottiin lättyä ja kahvia, sekä lapsille Jonnan tekemiä poppareita samalla, kun meidän iltaohjelma jatkui. Vuorossa oli tietenkin perinteinen aikuisten esittämä tarinanäytelmä ja leirin parhaiden palkitseminen. Esityksessä saatiin seurata ”Pienen Merenneidon seikkailua”, jota seurasi leirin palkitsemiset. Tänä vuonna palkittiin leirin Näppärät, Himosnorklaajat, Saunojat ja Yrttitieteilijät – kaikki lapset saivat Urtekramin lahjoittamat suihkutettavat hoitoaineet. Hetken lapset kerkesivät vielä pelata korttia, ennustaa ja juoksennella kallioilla, kunnes heidän oli aika mennä iltapuille. Ohjaajat ja vanhemmat kävivät leirin hiljentyessä vielä saunassa, ennenkuin kävivät nukkumaan.
Snorklaamista Uimista lisää uimista
Sunnuntain aamupalalla maistui taas puuro, leipä ja kahvi, jonka jälkeen seurasi vapaata puuhastelua ja paikkojen siistimistä. Lapset?! No ne tietenkin ui ja saunoi, saunoi ja ui. Osa tietysti viimeisteli puuhommia aikuisten kanssa – leirin aikana loput seuran mökin edessä olevat pölkyt oli halottu ja pinottu. Reippaita vanhempia ja lapsia oli taas tänä vuonna mukana! Yksi innokas poika oli ottanut oman kirveen mukaan tänä vuonna. Lounaaksi syötiin kanakastiketta ja riisiä. Kotia kohti lähdimme hieman puolen päivän jälkeen, kun leiri oli purettu. Kotimatka sujui leppoisin tunnelmin, tuultakaan ei tässä vaiheessa enään ollut. Aikuiset ja lapset pelasivat korttia, söivät välillä välipalaa ja juttelivat. Parasta lasten mielestä leirin aikana oli: ”Vapaa-aika”, ”Ritsan tekeminen”, ”Ruoka oli hyvää”, ”Se ennustaminen oli kivaa” ja ”Merivartioston tyypit oli hyviä”. Aikuiset koki, että leiri oli: ”Nollaus arjesta”, ”Mahtavalla paikalla järjestetty” ja ”Hieno kokemus lapsen kanssa”.
Ohjaajat kiittää kaikkia lapsia ja aikuisia, jotka osallistuivat tänä vuonna – tuulesta ja tuiskusta huolimatta meillä oli mahtava leiri!
Leirille osallistui 24 lasta ja 21 aikuista (Otsikkokuvasta puuttuu yksi isä)
ISO KIITOS LEIRIN SPONSOREILLE: Aktia-säätiö, Dermoshop Oy, Oy Vaasan Vihannes – Vasa Grönsaker Ab, Huutoniemen K-Supermarket, Andreas Knips Hembageri, Urtekram International/Midsona, Berg Trading Oy, Patriks Bilservice, K-Market Sundom, Runsorin Fazer Amica, Suomalainen kirjakauppa ja muut meitä tukeneet tahot.
Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Jenni Paavola, Jonna Ikäheimonen, Juuso Halin
