Mietitkö kenties itsellesi uutta harrastusta? Kaipaatko hauskoja kokemuksia? Etsitkö rentoa ja mukavaa seuraa? Pidätkö ulkoilusta, saaristosta ja kenties merestä? Kiehtooko sinua veden alainen maailma?
Mikäli vastasit edes johonkin yllä oleviin kysymyksiin ”kyllä”, niin laitesukellus on juuri sinua varten!

Moni vastaajista kertoi saaneensa tietoa kurssista ja sukelluksesta harrastuksena tuttavilta ja kavereiltaan tai sitten ovat olleet jossain etelän lomareissulla uiskentelemassa ja uimarannan tuntumassa sukeltaneet perusvälineillä. Muutama on saanut sukelluskurssin syntymäpäivä-lahjaksi! 😀

Kysymyksiin, ”mikä oli altaassa vaikein harjoitus” ja ”mitä olisin tahtonut tietää ennen kurssia” vastauksista paljastuu, ettei tarvitse jännittää.
Petra muisteli omaa peruskurssin harjoituksia, ”Hahhah, kuinka laitepaketti kasataan ja mihin päin reksupaketti kiristetään tai aukaistaan.. 😀 Mutta varsinaisesti altaassa eniten jännitti varmasti sukellusparin vara-annostelijasta hengittäminen ja reksujen vaihto parin kanssa.”
Minkä sopii Paulan vastaus: ”Sukeltaminen ei ole niin vaikeaa, kun ajattelisi. Kurssilla oppii perustaidot ja asioita käydään läpi niin kauan, että vaadittavat tiedot ja taidot on hallussa.”

Kun on kevät harjoiteltu altaassa, siirrytään kurssin viimeiseen vaiheeseen eli avovesikokeeseen. Vaasan Delfiineiden kurssilla se yleensä tarkoittaa, että menemme seuran tukialus Stealla ulkosaaristoon Rönnskärin maisemiin, missä sukellamme keliolosuhteet huomioiden muutamilla hylyillä tai saarten suojissa.
Kysymyksiin ”Mikä oli haastavinta avovesikokeessa ??” ja ”Mikä oli sukelluskurssin hienoin/hassuin kokemus ??” saatiin toimitukseen monta vastausta ja kaikkia ei edes voi laittaa painatukseen.

Hienoimmaksi kokemukseksi Jouni listasi Vestkusten hylyllä sukeltamisen, mutta lähes samaan lauseeseen lisäsi, että haasteita toi aallokko ja siitä seurannut pahoinvointi.
Petrakin kertoili, että aluksi jännitti tukialus Stealta veteen hyppääminen varusteet päällä ja aallokko.
Paula muisti kuitenkin, ”Hienointa oli, kun kurssilaisista pidettiin niin hyvää huolta ja autettiin tarpeen mukaan”
Vaikkakin aluksi saattaa tuntua hankalalta ja vaikealta, mutta kaikki saavat tukea ja huolenpitoa omiin tarpeisiinsa. 😀

Sukellus harrastuksena elää harrastajansa mukana. Toiset käyvät ulkomailla sukeltamassa, toiset innostuvat tekniikasta ja luolassa sukeltamisesta kuten Pauli. Kaikkia meitä yhdistää sukeltaminen ja halu rentoutua Merenkurkun saariston maisemissa.

Petra, joka toimii tällä hetkellä seuran puheenjohtajana vastasi viimeiseen kysymykseen näin:
”Kyllä se on se vedenalainen elämä ja hylyt on tietysti upeita! Mutta myös Delfiinien jengi on timattista porukkaa ja oon saanut vanhoja ystäviä takaisin omaan elämään ja saanut ripakopallisen uusia.
Koska: Life looks better under water

Tule mukaan! Sukelluskurssista tietoa löydät täältä.

Myllärin perheestä voit lukea lisää Vuoden sukeltaja 2018.
Jounista löydät juttua vuoden sukeltaja 2016 ja 2017

teksti ja haastattelut sähköpostilla: Harri , otsikkokuva Petri Niemelä