Lauantaina oli seuran perinteisen Avomerikokeen aika. Reissun vetäjänä oli Teemu Holma ja kipparina Harri Manninen. Mukaan reissuun lähti kolme kurssilaista, kuusi sukeltajaa ja kaksi lasta.
Lähtö oli aamusta ja aallokko silloin vielä maltillista. Tuulen vuoksi alkuperäinen suunnitelma kuitenkin muuttui ja ensimmäinen sukellus tehtiin Skravelgrynnorna pohjoispuolella tuulen suojassa. Kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan veteen menoa veneestä ja tekemään maisemasukelluksen jyrkässä rinteessä. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli noin 3m ja veden lämpötila oli 10 astetta. Sukelluksen jälkeen ruoka maistui – osalla oli omaa evästä mukana ja osa nautti yhteisruokailun antimista. Ruokailun jälkeen laitettiin kompura ja kone käyntiin, Jouni vastasi pullon täytöstä samalla, kun Harri ajeli kohti Fäliskäriä.
Stea kiinnitettiin Valtion laituriin matalasta vedestä johtuen. Päivän seuraava sukellus tehtiin Ulrikalla (tai sitä etsiessä) ja kohteeseen päästiin seuran kumiveneellä. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli 5m ja veden lämpötila 14 astetta. Samaan aikaan, kun toiset sukelsi, niin sauna lämpesi seuran mökillä.
Lauantain sukellusten jälkeen kurssilaiset Sofia, Ida ja Tom saivat Sukeltajan kasteensa yhdessä viime vuoden JuniorScubalaisten Elisan ja Oonan kanssa. Rituaali Rönnskärissä on jo monena vuonna ollut osana seuran avomerikoetta, mutta viime vuosi jäi väliin, kun avomerikoe suoritettiin muualla. Jouni luotsasi sokkona olevat sukeltajanalut kivikkoisen reitin läpi ja Veskun perässä he vannoivat Vedenalaisen Veljeskunnan Valan. Snorkkelin läpi tarjotun hörpyn jälkeen pääsimme onnittelemaan seuran uusia sukeltajia ja aloittamaan saunomisen. Uimassa käytiin moneen otteeseen – varsinkin Ella ja Judith viihtyivät vedessä. Grillaillun jälkeen painoimme pään tyynyyn ja uni maistui. Stealla nukkuvien yöunia taisi kyllä lokkien yömenot hieman häiritä, kun seuran veneen kansi oli heidän mielestä oiva tanssilattia.
Sunnuntaiaamu oli aurinkoinen ja tuulta ei ollut juurikaan. Harrin hyvän puuron ja aamupalan jälkeen suuntana oli Christiansborg. Siellä tehtiin yksi sukellus suhteellisen lämpöisissä olosuhteissa näkyvyyden ollessa n. 3m. Tämän sukelluksen jälkeen matka jatkui ja samalla syötiin lounaaksi hernekeittoa sekä mukaan otettuja eväitä. Pullojen täytön jälkeen oltiinkin jo perillä Westkustenilla, jossa tehtiin viikonlopun viimeinen sukellus. Westkustenilla näkyvyyttä oli n. 4m ja veden lämpötila oli 10 astetta. Ahtojäät olivat muokanneet sukelluskohdetta ja taas löytyi uutta katseltavaa, kuten kauniita puukaaria ja kuvioitua porsliinia.
Kotimatkalla kerratiin hapenantolaitteen kasausta ja käyttöä. Ennen laituriin kiinnittymistä siivottiin, tyhjätiin Stean septitankki ja täytettiin makeavesisäiliö – näin vene on taas valmiina kohti uusia seikkailuja.
Matkalla mukana olleet ja sukellukset sen aikana:
| Nimi | kerrat | aika |
| Ida Lintala | 4 | 1h 54min |
| Harri Manninen | 5 | 1h 54min |
| Pauli Uusitalo | 4 | 1h 48min |
| Vesa Mylläri | 4 | 1h 44min |
| Teemu Holma | 4 | 1h 42min |
| Jouni Keskimäki | 4 | 1h 41min |
| Tom Kanerva | 4 | 1h 37min |
| Sofia Nordback | 3 | 1h 10min |
| Paula Mylläri | 2 | 1h 1min |
| Elisa Mylläri | 2 | 54min |
| Oona Holma | 2 | 51min |
yhteensä 16h 16min, Sukellusvanhin Teemu Holma
Kuten Teemu sen sanoi: ”Kiitos kaikille omani ja edustamani yhtiöni puolesta!”
Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Harri Manninen, Pauli Uusitalo, Vesa & Paula Mylläri
