Keskikesän viikonloppu suuntautui tuulten takia Mikkelinsaarten suojaan. Tuuli nousi kuitenkin vasta lauantai päivällä, joten pääsimme pe illalla ja la aamuna sukeltamaan Georgius-hylyllä. Vesi oli pinnasta pohjaan 19’C ja se näkyi siinä, ettei kaikki sukeltaneet sukelluspuvulla. Ilman lämpötila liikkui noin 22’C tuntumassa ja pinnan alla oli vain pieni virtaus. Näkyväisyys oli hyvä, noin 4..6m.
Taina kävi sukeltamassa Kummenskäretin laiturissa tropiikkivarusteilla.
Lauantain sukellukset Georgiuksen lisäksi olivat Atlanta-hylky ja Kummelskäretin laiturissa tehtiin etsintäsukellus. Autoimme myös veneilijöitä tarkistamalla pohjan kuntoa kun pyysivät.
Etsintäsukellus tuotti tuloksen ja maski löytyi.
Petra oli kätevänä ja hakaisin saaresta mustikoita aamupuuroon!
Tuulet nousivat edelleen sunnuntaiksi ja silloin teimme biologisen kartoitussukelluksen eli suomennettuna mentiin tuulta piiloon ja toivottiin, että löydettäisiin joku kiva kohde. Paluumatkalla pysähdyttiin Raippaluodon sillalle hakemaan jäätelöt sekä tulevaan uuteen apuveneeseen ankkuri ja löytikin bruce-tyyppinen 2kg ankkuri, missä oli metrin verran kettinkiäkin.
Jussi ja Taina juonimassa sukellussuunnitelmaa.
Lauantain illan grillihetki.
Paluumatkalta.
Viikonlopun aikana Thomas ja Turo ottivat Stean haltuun ja opettelivat uusiksi kapteeneiksi. Heitä voi siis pyytää ajamaan reissuja!
Nimi
Kerrat
Aika yhteensä (h:min)
Thomas C
6
3:47
Harri M
6
3:26
Turo R
5
3:06
Jussi K
6
3:05
Petra L
4
2:54
Jouni K
4
2:38
Vesa M
4
1:55
Elisa M
3
1:28
Taina E
3
1:17
Iiris M
1
0:20
Sukellusvanhimpina toimivat Petra L, Vesa M ja Harri M
Teksti: Harri M Kuvat: Vesa M, Turo R, Harri M, Petra L
Harri ja Petra keväisessä kelissä Stean ruorissa sompailemassa, kuva: KariS
Tukialus Stea on saatu suurimmaksi osaksi huollettua ja reissukelpoiseksi. Niinpä PJ Petra lähti reissuvetäjäksi ja kesäkauden 2021 ensimmäinen sukellusreissu näki päivänvalon, vaikka taivas olikin pilvinen.
Tuuli tyyntyi sopivasti, luoteesta noin 4m/s, ei siis ollut kovin isoa aallokkoa. Eipä tarvinnut etsiä mitään saaren suojaa, vaan ajoimme s/s Vestkustenille. Vesi oli vielä kovin raikasta talven jäljilta, vain 4’C.
Vestkusten on poijutettu, kuva: Kari
s/s Vestkusten on mukava sukelluskohde, vaikka ahtojäät ovat rikkoneet hylyn osiksi. Höyrykattilat, akselipätkä, potkuri ja peräsin sekä keulapala ovat nähtävillä. Vestkusten on noin 10m syvyydessä, joten on loistava kohde kaikille. 🤿 ⚓
Taustalla Rönskäretin saaristo ja poiju, mikä on kiinni vestkusten pannussa, Kuva Harri
Matkalle lähti vain neljä sukeltajaa, enemmänkin olisi mahtunut. Viestitelkääs forumilla, instassa, whatsapp-ryhmässä tai vaikka suoraan Petralle. Ehdotelkaa aikaa ja paikkaa sukeltamiselle 🙂
#throwback kesään 1977 ja siihen hetkeen kun kesäleirillä Rönnskärin saaristosta löydettiin tanskalaisen höyrylaivan Christiansborgin hylky. ⚓ Edellisenä kesänä oltiin löydetty s/s Vestkustenin hylky, joten toiveet ja odotukset olivat korkealla. Alkuleiristä tuuliolosuhteet olivat huonot, mutta päästiin kuitenkin sukeltamaan. Oletettu uppoamispaikka poijutettiin, mutta näkyvyys oli niin huono, joten sukellus keskeytettiin. ⚓ Seuraavana aamuna meri oli peilityyni ja ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua. Poijuja siirrettiin ja aloitettiin etsintä. Sukeltaja nousi kuitenkin nopeasti pintaan ja muut olivat jo hieman pettyneitä. Kunnes.. ⚓ ”Hylky on tässä. Saanko sukeltaa?” ⚓ Johan syntyi säpinää kun hylky löydettiin 🐬
Christiansborgilla perää pitämässä Harri. Kuva: Petri Niemelä
Kiitos otsikon kuvasta Tom Sjöholm 🐬 Valokuva ovat juuri tästä löytöhetkestä.
Teksti muokattu Delfin ry:n 20v Juhlajulkaisusta, alkuperäinen kirjoittaja Unto Lintala 2.9.1983
17-19.7 oli Harrin vetämä viikonloppu ja perinteistä poiketen emme saaneet lempeitä tuulia. Tiedossa oli kohtalaisen navakkaa etelätuulta. Pienen palaverin jälkeen Stean nokka päätettiin suunnata Mikkelinsaaria kohti. Mukana reissulle lähti 9 sukeltajaa ja kaksi innokasta uimaria.
Ankkuri Georgius hylyllä, tuulta etelästä +10m/s , vesi noin 16’C ja pinnan päällä tapahtuu aina!
Perjantaina ilta kahdeksan aikoihin olimme päivän kohteessa, joka oli Georgius. Sukellus tehtiin hieman haastavassa aallokossa, mutta onneksi pinnan alla oli rauhallista paikoittaisesta virtauksista huolimatta. Näkyvyyskin oli kohtalainen 4m. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Stea oli Björköbyn uuden kalasataman laiturissa. Unten maille mentiin aika nopeasti rantautumisen jälkeen ja kun sopu sija antaa, niin kaikille löytyi hienosti makuupaikka Steasta.
Georgius akseli
Lauantai aamuna oli sen verran innokkaita sukeltajia, että aamupuurot oli syöty ja kahvit juotu jo niin, että satamasta lähtö oli jo klo 08:20. Matkalla Mikkelinsaarille pysähdyimme etsimään H.B Sandersson-hylkyä Boskäretin edustalle, mutta laihoin tuloksin. Yksi laudankappale ja vähän betonia löytyi, mutta sukellusmaisemana oli hieno rinne hiekkapohjineen.
Loikalla Atlantalle!
Ruokailun jälkeen Stea ajettiin ankkuriin Atlanta-hylyn vierelle ja siinä aikaa vietettiin parin sukelluksen verran. Näkyvyyttä meillä oli 4-5m ja koko hylky kerittiin hyvin katsastaa ennen kun tuuli yltyi kunnolla ja hakeudumme Kummelskärin laituriin yötä varten. Aamun startti oli sen verran hätäinen, että koko ryhmä kerkesi päivän päätteeksi käydä vielä yhdessä Mikkelinsaarten luontoaseman näköalatornissa ja kiertämässä luontopolun. Osa vielä sukelsi satamassa ennen saunaa ja grillausta. Nuotiolla vaihdettiin kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa ja siellä meidän seuran toimintaa ihailtiin. Muiden mielestä oli mahtaa katsoa, kun aikuiset ja nuoret harrastavat yhdessä ja kaikki toimivat hienosti keskenään.
luontopolun päässä rantamaisemassa koko mukana ollut joukko
Sunnuntaina herätys oli hieman myöhempään, koska olimme jo sopineet, että sukellukset tehdään Atlantalla. Osa seurueesta sukelsi parikin kertaa Atlantalla ennen kun kotimatka koitti. Kotimatka meni leppoisasti aurinkoisessa säässä ja tuulikin jo tyyntyi.
kotimatkalla Raippaluodon sillan maisemissa
Reissu oli oikein onnistunut ja sukelluksia viikonlopulle kertyi ihan hyvä määrä. Viikonloppu oli myös sen puolesta onnistunut, että Harri sai reissun aikana tehtyä parille Stean käyttökoulutusta. Toivottavasti saammme kohta lisää reissunvetäjiä ja reissuja, että pääsemme taas Stealla kohti uusia sukelluskohteita.
Hallituksen linjaamat rajoitukset lievenivät sopivasti kesäkuun alusta. Voit lukea seuran johtokunnan tiedotuksen vaikka täältä.
Aalloilla siis…
Viikko Juhannukseen ja pääsimme kauden ensimmäiselle viikonloppu sukellusreissulle. Mukaan lähti 4 sukeltajaa ja yksi P1-kurssilainen sekä pari perheenjäsentä, yhteensä siis 7 henkeä.
Sää-ja tuuliennusteet lupailivat oikein kivoja kelejä, joten suvivirsi mielessä lähdettiin kohti Rönnskäretin maisemia nauttimaan Suomen kesästä ja saaristosta.
Saaristosta puheenollen, paikallisilla alkuasukkailla oli pesimäpuuhat meneillään ja yksi pariskunta oli väsännyt pesän vanhan pollari-renkaan taittoon kuten otsikkokuvasta voi nähdä. 🙂
Suomen kesä ja merenkurkun saaristo!
Viikonloppuna kävimme kolmella eri hylyllä. Perjantain menomatkan ja sunnuntain paluumatkan perinteinen tehtiin Vestkusten hylyllä ja lauantaina jolloin tuuli oli koko päivän 4m/s tai alle nautimme Christiansborgilla ja Wilppaalla. Wilppaan näkyväisyys oli tosi hyvä, johtue kohtuullisen matalasta vedestä ja siitä, että se sijaitsee lähellä Norrskäretiä, missä avovesi pitää pohjan hienon kivihiekan tapaisena pölyämättömänä. Laitettiin poijut näille hylyille, on seuraavien helppo löytää paikanpäälle.
Jari S ihailemassa Wilpaan potkuria. Hylky makaa noin 5..7m syvyydessä Norrskäretin lähellä ja kuvassa näkyvän potkurin yksi lapa on noin 1,5m pitkä. Kuva Tomi VWilpas-hylyn tuntumassa ja Norrskäretin maisemissa (taustalla) on loistava hetki nauttia täysillä Luojan luomasta Suomen kesästä!Lauantaina vaikka kelit olisivat sallineet vielä vaikka kolmannen hylyllä vierailun, menimme jo kuitenkin hyvissä ajoin takaisin Rönnskäretin laituriin kiinni ja vietimme illan grillaten seuran majapaikan nuotiolla.
