Hallituksen linjaamat rajoitukset lievenivät sopivasti kesäkuun alusta. Voit lukea seuran johtokunnan tiedotuksen vaikka täältä.
Aalloilla siis…
Viikko Juhannukseen ja pääsimme kauden ensimmäiselle viikonloppu sukellusreissulle. Mukaan lähti 4 sukeltajaa ja yksi P1-kurssilainen sekä pari perheenjäsentä, yhteensä siis 7 henkeä.
Sää-ja tuuliennusteet lupailivat oikein kivoja kelejä, joten suvivirsi mielessä lähdettiin kohti Rönnskäretin maisemia nauttimaan Suomen kesästä ja saaristosta.
Saaristosta puheenollen, paikallisilla alkuasukkailla oli pesimäpuuhat meneillään ja yksi pariskunta oli väsännyt pesän vanhan pollari-renkaan taittoon kuten otsikkokuvasta voi nähdä. 🙂
Suomen kesä ja merenkurkun saaristo!
Viikonloppuna kävimme kolmella eri hylyllä. Perjantain menomatkan ja sunnuntain paluumatkan perinteinen tehtiin Vestkusten hylyllä ja lauantaina jolloin tuuli oli koko päivän 4m/s tai alle nautimme Christiansborgilla ja Wilppaalla. Wilppaan näkyväisyys oli tosi hyvä, johtue kohtuullisen matalasta vedestä ja siitä, että se sijaitsee lähellä Norrskäretiä, missä avovesi pitää pohjan hienon kivihiekan tapaisena pölyämättömänä. Laitettiin poijut näille hylyille, on seuraavien helppo löytää paikanpäälle.
Jari S ihailemassa Wilpaan potkuria. Hylky makaa noin 5..7m syvyydessä Norrskäretin lähellä ja kuvassa näkyvän potkurin yksi lapa on noin 1,5m pitkä. Kuva Tomi VWilpas-hylyn tuntumassa ja Norrskäretin maisemissa (taustalla) on loistava hetki nauttia täysillä Luojan luomasta Suomen kesästä!Lauantaina vaikka kelit olisivat sallineet vielä vaikka kolmannen hylyllä vierailun, menimme jo kuitenkin hyvissä ajoin takaisin Rönnskäretin laituriin kiinni ja vietimme illan grillaten seuran majapaikan nuotiolla.
Viikonlopun tuuliennuste antoi etelästä 10m/s ja enemmänkin, joten suuntasimme 7 miehen joukolla kohti mikkelinsaarta ja siellä öiden tukipaikkana toimi Mikkelinsaarten luontoasema.
Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.
Matkalla poikkesimme katsomaan matalikon vieressä olevaa syvännettä, jos vaikka jotain mielenkiintoista löytyisi. Kalojen lisäksi maisema oli kohtuullisen kivistä ja syvemmällä enemmänkin vain saven tyyppistä.
Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran
Yön aikana tuuli tuiversi Stean kulmissa ja rankkasadekin yritti herätellä, vaan aamulla keli olikin yllättävän hyvä joten suuntasimme aamupäiväksi Atlanta-hylylle, missä sukelsimme parikin kertaa. Syömään tulimme taasen Kummelskäretin laituriin, samalla pohdimme, mihin iltapäivän sukelluksille suuntaisimme.
Saarella toimivat kuitenkin kertoivat, että venepoijuja oli irtoillut ja saimme siitä idean, että etsitään betoniankkurit pohjasta ja kiinnitetään muutama uusi joko uusiin vai vanhoihin köysiin, samalla saamme siitä etsintäharjoituksen, missä joutuu vähän suunnistamaan ja harrastamaan solmutaitoja.
Asiasta on kuvia ja juttua Vaasan Saariston facebook sivulla
Kiitos saunasta ja lohisopasta!!
Pieni videon lauantailta
Sunnuntaina sitten saapui se ennustettu keli, eli kovaa tuulta ja sadetta. Mutta suunnan ollessa etelästä kävimme vielä kerran Atlantalla sukeltamassa ja sen jälkeen ajelimme kotisatamaan.
Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!
Viikonlopun sukellusreissuun osallistui 13 henkeä, mistä 10 sukeltajaa. Seuran puheenjohtaja Petra lähti sukellusvanhimmaksi. Katse kohti ulappaa ja viikonlopun seikkailuja
Osallistuja määrä tarkoitti sitä, että tarvittiin tukikohta yöpymistä varten, muutoin veneessä olisi kovin ahdasta. Viikonlopun tuuli ennusteet näyttivät antavan hyvän mahdollisuuden mennä oikeastaan mihin vain ja kun Rönnskär suunnalla on monta mahdollista kohdetta sekä vielä Norrskär siinä vieressä, niin veneen kohti länttä. Alkumatkasta oli aikaa kerrata hapenanto välineiden toiminta sekä kerrata, mitä tehdään onnettomuuden sattuessa.
Viikonkopun aikana sukelsimme neljässä eri kohteessa: Vestkusten, Christiansborg, Wilpas ja Azira-hylyillä, sekä teimme turistimatkan Norrskäretiin, missä samaan aikaan oli alkamassa periteiset iltatanssit.
Stealla ei mahduttu Norrskär satama altaalle, mutta pikkuveneellä vietiin suurin osa käymään maissa.
Muutoin aina kun olimme joko ankkurissa tai laiturissa kiinni, kävimme saunomassa ja uimassa. Kesä ja meri, pelkkää riemua! Kesän lämmin keli houkutti paikalle myös auringon ottajia Turistina Norrskäretissä Naisväki Norrskär majakan jäämässä taakse..
Sukelluksista voisi yleisesti mainita, että koko viikonlopun maksimi tuuli taisi olla sunnuntai aamuna noin 4m/s etelästä, muutoin oli vähemmän tai jopa aivan peili tyyni.
Pintaveden lämpötila noin 19’C ja 6metrin syvyydessä oli selvä lämpötilan harppauskerros jolloin lämpö tipahti 4’C.
Virtausta ei huomannut missään vaiheessa viikonloppua, joten mahtoi olla melko pientä jos ei ollenkaan.
Näkyväisyys taas vaihteli syvyydestä ja kohteesta riippuen 4metristä aina 8 metriin. Paluumatkalla teimme seuralle useamman parinarun. Norpat olivat keväällä tehneet omansa ja materiaalia oli jäänyt sen verran runsaasti, että kaikki päästiin askartelemaan.
Harrin vetämälle, viikonlopun yli kestävälle sukellusreissulle, lähti perjantaina 10 sukeltajaa ja kaksi lasta. Tuulet ja majoitustarve määritteli määränpään ja Stean nokka kohdattiin Rönnskärin suuntaan.
Perjantaina, matkalla Rönnskäriin, tehtiin pysähdys Vestkustenilla. Totesimme, että näkyvyys oli n.5m ja pohjaveden lämpötila uskomattomat 21 astetta pohjalla! Ilta oli lämmin ja saimme nauttia hienosta auringonlaskusta samalla, kun rantauduimme Rönnskäriin. Nopea sauna ja iltapala oli paikallaan, kun pää jo piti saada tyynyyn. Suurin osa nukkui Stealla, mutta osa haki majoitusta seuran mökiltä.
Simonilla kaikki OK Vestkustenilla Jouni paistattelee auringonlaskussa Upea auringon lasku
Lauantaina aamupalan jälkeen lähdettiin tuulta suojaan ja sukeltamaan Christiansborgille. Tässä päädyttiin tekemään päivän kaksi sukellusta ja mahdollisuus oli nähdä koko laiva keulasta perään. Välillä tietenkin pidettiin ruokatauko ja täytettiin pulloja. Näkyvyys Cristiansborgilla oli n.10m ja lämpötila 4-8 astetta pohjassa. Christiansborgin perää Christiansborgilla perää pitämässä Harri Elämää pinnan alla (Kivinilkka/Tånglake)
Sukellusten jälkeen lauantaina ilta vierähti valtion laiturissa saunoten ja uiden. Grillaukset hoidettiin kodalla ja samalla tutustuttiin saaren muihin veneseurueisiin. Äkäinen pieni pörriäinen lenteli illan aikana Petrin ohjauksesta meidän yläpuolella – siinä riitti ihmetystä ja saatiin aikaiseksi hienoa ilmakuvaa. Kun kaikki löysivät petipaikan, niin kyllä uni maistui.
Viikonlopun ryhmä rämä Ida, Petri, Jouni, Simon, Taina, Pauli, Harri, Vesku, Paula, Elisa (Ylärivissä vasemmalta) Iiris ja Ella (Alarivissä). Stea valtion laiturissa
Sunnuntaina aamupuuroon jälkeen tuuli ei ollut myötäinen ja aamupäivän sukellus tehtiin Dyngviken:ssä (Suoraan suomennettuna Sontalahti). Nimi kylläkin enteili huonoa sukellusta, mutta paikka oli hyvä maisemasukellukselle ja suunnistusharjoitukseksi. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli n.4-5m. Virrat olivat kovat pinnalla…osa päästeli suunnistuksen jälkeen pienen matkan virran mukana tikkaille ja osa sitten teki pienen kuntotestin ennen kun olivat Stean kannella. Sukelluksen jälkeen oli lounastauon paikka, jonka jälkeen kotimatka alkoi.
Kotimatkalla tehtiin vielä pysähdys Vestkustenilla, koska tuuli oli kääntymässä ja soi meille otolliset sukellusolosuhteet. Ja sukellusolosuhteet todellakin oli otolliset…pohjassa edelleen 21 astetta 8-9 m:ssä. Tätä tilaisuutta ei voinut olla käyttämättä. Ensin Simon ja sitten lähes kaikki muut perässä…sukellus keskellä Merenkurkkua pelkissä uikkareissa! Uskomatonta?!? Mutta siis totta!!! Lämmintä se vesi oli koko viikonlopun…mukana olleet kaksi uimaria odotti jo uikkarit päällä aina, kun ankkuria heitettiin…juuri ja juuri malttoivat odottaa, että tikkaat laskettiin.
Kyllä täällä Suomessakin tarkenee sukeltaa Viikonlopun uimamaisterit vauhdissa
Loppu kotimatka siistittiin venettä ja järjesteltiin paikkoja. Vielä Septin tyhjäys ja makeanveden täyttö ennen Museon laiturin kiinnittymistä. Koko reissu sujui hienosti ja kaikki oppi taas vähän uutta – kompressorin käyttöä opeteltiin, pienveneet hallintaa ja Pauli sai Stean käyttökoulutusta.
Sukellukset reissun aikana:
Nimi
kerrat
aika
Petri Niemelä
7
4h 42min
Harri Manninen
7
4h 20min
Pauli Uusitalo
7
4h 17min
Jouni Keskimäki
7
4h 15min
Ida Lintala
7
3h 43min
Simon Gäddnäs
5
2h 34min
Taina Eden
5
2h 29min
Vesa Mylläri
5
2h 20min
Paula Mylläri
5
2h 19min
Elisa Mylläri
2
1h 2min
Iiris Manninen
1
0h 5min
Sukellusvanhin: Harri Manninen
Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Petri Niemelä & Harri Manninen
Stea matkalla, kuva Vesa Mylläri
Matkaan lähti 15 sukeltajaa ja yksi liittyi joukkoon omalla veneellä lauantaina eli yhteensä oli 16. Kaikki ei mahtuneet nukkumaan Stealla, mutta osa nukkui Fäliskäretin majassa sekä laavussa nuotiopaikan vieressä. Fäliskäret majapaikka, kuva Petri Mäki-Jaakkola
Aurinko paistoi koko viikonlopun ajan ja lauantaina tuuli oli kovimmillaan 7m/s lounaasta, mikä nostatti kohtuullisen aallokon, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että olisi haitannut sukeltamista. Säiden ollessa kovin suosiolliset, pääsimme viidelle eri hylylle, Vestkusten, Christiansborg, Wilpas, Buitron ja Azira. Sukeltaja lennossa, kuva Petri Mäki-Jaakkola
Sukeltajia oli sen verran monta, että kompressori kävi käytännössä kaiken aikaa ja sukelluksia tuli yhteensä paljon. Välillä hylyillä oli jopa ruuhkaa kun kuusikin sukellusparia oli yhtäaikaa vedessä. Sukeltajat vestkusten potkurilla, kuva Petri Luoma
Oikein oli onnistunut reissu. Saatiin sukeltaa paljon, ruokaa oli riittävästi matkassa päiväksi ja illaksi grillattavaksi. Ja juttua piisasi aamusta iltaan.
