Aihearkisto: Hylky

Viikonloppu Mikkelinsaarilla

17-19.7 oli Harrin vetämä viikonloppu ja perinteistä poiketen emme saaneet lempeitä tuulia. Tiedossa oli kohtalaisen navakkaa etelätuulta. Pienen palaverin jälkeen Stean nokka päätettiin suunnata Mikkelinsaaria kohti. Mukana reissulle lähti 9 sukeltajaa ja kaksi innokasta uimaria.

Ankkuri Georgius hylyllä, tuulta etelästä +10m/s , vesi noin 16'C ja pinnan päällä tapahtuu aina!
Ankkuri Georgius hylyllä, tuulta etelästä +10m/s , vesi noin 16’C ja pinnan päällä tapahtuu aina!

Perjantaina ilta kahdeksan aikoihin olimme päivän kohteessa, joka oli Georgius. Sukellus tehtiin hieman haastavassa aallokossa, mutta onneksi pinnan alla oli rauhallista paikoittaisesta virtauksista huolimatta. Näkyvyyskin oli kohtalainen 4m. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Stea oli Björköbyn uuden kalasataman laiturissa. Unten maille mentiin aika nopeasti rantautumisen jälkeen ja kun sopu sija antaa, niin kaikille löytyi hienosti makuupaikka Steasta.

Georgius akseli
Georgius akseli

Lauantai aamuna oli sen verran innokkaita sukeltajia, että aamupuurot oli syöty ja kahvit juotu jo niin, että satamasta lähtö oli jo klo 08:20. Matkalla Mikkelinsaarille pysähdyimme etsimään H.B Sandersson-hylkyä Boskäretin edustalle, mutta laihoin tuloksin. Yksi laudankappale ja vähän betonia löytyi, mutta sukellusmaisemana oli hieno rinne hiekkapohjineen.

Loikalla Atlantalle!
Loikalla Atlantalle!

Ruokailun jälkeen Stea ajettiin ankkuriin Atlanta-hylyn vierelle ja siinä aikaa vietettiin parin sukelluksen verran. Näkyvyyttä meillä oli 4-5m ja koko hylky kerittiin hyvin katsastaa ennen kun tuuli yltyi kunnolla ja hakeudumme Kummelskärin laituriin yötä varten. Aamun startti oli sen verran hätäinen, että koko ryhmä kerkesi päivän päätteeksi käydä vielä yhdessä Mikkelinsaarten luontoaseman näköalatornissa ja kiertämässä luontopolun. Osa vielä sukelsi satamassa ennen saunaa ja grillausta. Nuotiolla vaihdettiin kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa ja siellä meidän seuran toimintaa ihailtiin. Muiden mielestä oli mahtaa katsoa, kun aikuiset ja nuoret harrastavat yhdessä ja kaikki toimivat hienosti keskenään.

luontopolun päässä rantamaisemassa koko mukana ollut joukko
luontopolun päässä rantamaisemassa koko mukana ollut joukko

Sunnuntaina herätys oli hieman myöhempään, koska olimme jo sopineet, että sukellukset tehdään Atlantalla. Osa seurueesta sukelsi parikin kertaa Atlantalla ennen kun kotimatka koitti. Kotimatka meni leppoisasti aurinkoisessa säässä ja tuulikin jo tyyntyi.

kotimatkalla Raippaluodon sillan maisemissa
kotimatkalla Raippaluodon sillan maisemissa

Reissu oli oikein onnistunut ja sukelluksia viikonlopulle kertyi ihan hyvä määrä. Viikonloppu oli myös sen puolesta onnistunut, että Harri sai reissun aikana tehtyä parille Stean käyttökoulutusta. Toivottavasti saammme kohta lisää reissunvetäjiä ja reissuja, että pääsemme taas Stealla kohti uusia sukelluskohteita.

Atlantan kettinkiä
Atlantan kettinkiä
NimiKerratAika
Harri74:01
Thomas74:01
Jari63:40
Turo63:40
Mikko62:54
Paula41:52
Vesa41:52
Elisa31:27
Taina31:21

Teksti: Paula Mylläri

Otsikkokuva: Turo, muut kuvat: Harri M, Thomas C

Kesäfiilistelyä Rönnskärissä

Hallituksen linjaamat rajoitukset lievenivät sopivasti kesäkuun alusta. Voit lukea seuran johtokunnan tiedotuksen vaikka täältä.

Aalloilla siis…

Viikko Juhannukseen ja pääsimme kauden ensimmäiselle viikonloppu sukellusreissulle. Mukaan lähti 4 sukeltajaa ja yksi P1-kurssilainen sekä pari perheenjäsentä, yhteensä siis 7 henkeä.
Sää-ja tuuliennusteet lupailivat oikein kivoja kelejä, joten suvivirsi mielessä lähdettiin kohti Rönnskäretin maisemia nauttimaan Suomen kesästä ja saaristosta.
Saaristosta puheenollen, paikallisilla alkuasukkailla oli pesimäpuuhat meneillään ja yksi pariskunta oli väsännyt pesän vanhan pollari-renkaan taittoon kuten otsikkokuvasta voi nähdä. 🙂

Suomen kesä ja merenkurkun saaristo!
Suomen kesä ja merenkurkun saaristo!

Viikonloppuna kävimme kolmella eri hylyllä. Perjantain menomatkan ja sunnuntain paluumatkan perinteinen tehtiin Vestkusten hylyllä ja lauantaina jolloin tuuli oli koko päivän 4m/s tai alle nautimme Christiansborgilla ja Wilppaalla. Wilppaan näkyväisyys oli tosi hyvä, johtue kohtuullisen matalasta vedestä ja siitä, että se sijaitsee lähellä Norrskäretiä, missä avovesi pitää pohjan hienon kivihiekan tapaisena pölyämättömänä. Laitettiin poijut näille hylyille, on seuraavien helppo löytää paikanpäälle.

Jari S ihailemassa Wilpaan potkuria, minkä ysi lapakin on noin 1,5m. Kuva Tomi V
Jari S ihailemassa Wilpaan potkuria. Hylky makaa noin 5..7m syvyydessä Norrskäretin lähellä ja kuvassa näkyvän potkurin yksi lapa on noin 1,5m pitkä. Kuva Tomi V
Wilpas ja Norrskäretin maisemissa on loistava hetki nauttia täysillä Luojan luomasta kesäkelistä!
Wilpas-hylyn tuntumassa ja Norrskäretin maisemissa (taustalla) on loistava hetki nauttia täysillä Luojan luomasta Suomen kesästä!
Lauantaina vaikka kelit olisivat sallineet vielä vaikka kolmannen hylyllä vierailun,  menimme jo kuitenkin hyvissä ajoin takaisin Rönnskäretin laituriin kiinni ja vietimme illan grillaten seuran majapaikan nuotiolla.
Lauantaina vaikka kelit olisivat sallineet vielä vaikka kolmannen hylyllä vierailun, menimme jo kuitenkin hyvissä ajoin takaisin Rönnskäretin laituriin kiinni ja vietimme illan grillaten seuran majapaikan nuotiolla.

Sukellukset

Nimi kerrat aika (h:min)
Jari S 7 3:30
Harri M 6 2:54
Tomi V 6 2:47
Minttu M 2 0:55
Pinja M 1 0:30
Sukellusvanhin Harri M

Teksti ja muut kuin potkurikuvat: Harri

Potkurikuva: TomiV

Tekniikkaretki Norjan syvyyksiin

Sukellusretki Norjaan

Viikolla 36 oli Hartmannin Tommin organisoima sukellusretki Norjaan, Narvikin ympäristöön. Mukana oli sekalainen joukkue tekniikkasukeltajia yli seurarajojen. Vaasasta osallistui retkeen tietysti Tommi, Luoman Petri ja Uusitalon Pauli. Raumalta lähti mukaan Nurmen Marko ja Heinen Juha.

Reissuun alettiin valmistautua hyvissä ajoin heti kun osallistujat olivat selvillä. Aloituspalaverissa käytiin kaikki keskeiset asiat läpi; sukelluskohteet, kaasuhuolto ja tarvittavat varusteet, joko omat tai lainattavat. Petri ja Pauli olivat reissun ainoat OC-miehet, joten heillä oli eniten mietittävää kaasuhuollon suhteen. Kaikilla muilla oli rebreather-laitteet.

Parin miehen reissupullot
Parin miehen reissupullot

Kaikki asiat saatiin järjestettyä mukavasti ennen reissua, ja Petri ja Pauli lähtivätkin valtavan pullonipun kanssa reissuun. Yhteensä kolmet 2x12l selkäpullot mieheen; yhdet syväsukelluksille trimix-pulloiksi, yhdet nitrox-pullot ja yhdet paikkaripullot. Tietysti vielä lisäksi pohjakaasupullot ja kaksi dekopulloa per nenä. Kaasujen sekoitus hoidettiin valmiiksi ennen lähtöä, ja lisäksi vielä sekoitettiin trimixiä varastopulloon, josta sitä olisi helppo siirtää käyttötankkeihin. Petri haki vielä täyden ison happilekan mukaan Rönn & Backholmilta.

Matkaan lähdimme maanantaina 2.9. heti aamusta. Narviikin tuntumaan on noin 1000km matka, joten olimme vasta illalla perillä. Makke ja Juha halusivat heti perille päästyään päästä sukeltamaan, ja Pauli piti ideaa niin hyvänä että lähti mukaan. Kävimme heti iltamyöhällä tekemässä hauskan pimeäsukelluksen läheiselle Dronning Maud -hylylle. Kiersimme hylyn kantta myöten vähän reilun 30 metrin syvyydessä samalla totutellen suolaveden makuun ja painotuksen erilaisuuteen.

Tiistaina Vaasalaiset lähtivät aamusukellukselle Dronning Maudille, Pauli taisi löytää hylyn potkuriakselilta lähes 39m syvää vettä, joten pientä dekoilua joutui ylös tullessa harrastamaan koska pulloissa oli paikkaria. Rauman pojat suuntasivat Harstadin suuntaan vuokravene trailerilla perässään kohti U711-sukellusveneen hylkyä, ohjelmassa oli mm veneenlaskupaikan etsimistä. Lopulta kaikki päätyivät Skilbotn- lahdelle, veneenlaskupaikkakin löytyi ja keltainen paholainen saatiin kuin saatiinkin veteen suhteellisen lähellä sukellusveneen makuupaikkaa. Tommi ja Petri lähtivät poijuttamaan hylkyä tarkoituksena että kaikki sukeltaisimme siinä samana päivänä. Tommi sai kovalla kokemuksella ristilinjattua ja kaiutettua hylyn varsin nopeasti, mutta samassa alkoivat ilmetä veneen ongelmat. Kaapeliohjatun veneen kaapeli veteli viimeisiään, mutta päätimme yrittää. Makke ja Juha lähtivät ensimmäisinä sukellukselle U711 hylylle. Paluumatkalla veneen ohjaus petti täysin ja tuulikin oli yltynyt kohtalaisen navakaksi. Päätimme jättää leikin sikseen siltä päivältä ja vaatia veneen vuokraajaa korjaamaan ohjauksen. Oli aika laatia varasuunnitelmia.

Keskiviikkona lähdimme koko joukolla Narviikiin selvittämään sukelluslupia satama-alueelle jossa sijaitsee mm Erich Giese hylky, jonka piti olla toinen retkemme trimix-sukelluskohteista. Lupapolitiikka oli muuttunut hankalaksi, ja satama-alueella sukeltaminen oli lähtökohtaisesti kielletty alueella olevien rakennus ja räjäytystöiden takia. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyimme soittamaan Erikille Divenarvik-yritykseen, ja saimme kutsun mennä tapaamaan häntä Galten-nimiselle jahdille mikä järjestää sukellustoimintaa alueella. Lopulta saimme sovittua että osallistumme sekä iltasukellukseen samana päivänä että koko seuraavan päivän. Ja hän suostui myös muuttamaan suunnitelmia siten että pääsemme sukeltamaan Gieselle!

Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja
Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja

Iltasukellus tapahtui Romanby-nimisellä hylyllä lähestulkoon satama-altaassa. Hylky oli vanha rahtilaiva, mutta hieno, ja varsin matalalla. Maksimi syvyys taisi olla 25 metrin luokaa. Hauskaa tässä hylyssä oli se että se oli pohjassa kölillään lähes vatupassissa, joten oli helppo uiskennella sisälle tarkastelemaan sisätiloja.

Torstaiaamuna oli aikainen herätys. Kaikki varusteet oli viritetty kuntoon päivän haasteita varten. Lähdimme Galtenille ja Petrillä ja Paulilla oli mukanaan sekä nitroksi että syväsukelluspullot. Tarkoituksena oli sukeltaa ensin Georg Thielellä suoranoususukellus nitroksia käyttäen, ja kolmen tunnin tauon jälkeen jopa yli 60metriä syvä trimix-sukellus Giesellä. Ja itseasiassa näinhän siinä kävikin.

Thiele on vanha sotalaiva mikä on ajettu keula maihin Narvikin pohjoispuolella, ja potkurin syvyys ulottuu 55 metriin asti. Maltoimme kuitenkin mielemme, koska tuleva syväsukellus pyöri varmasti kaikkien mielessä, ja sukelsimme max 34 metrin syvyisen sukelluksen nitroksilla suoranousun rajoissa jotta typpikertymä ei aiheuttaisi meille liiallisia dekoja syväsukelluksella ja sitä kautta sukeltajantaudin riskiä.

Noin kolmen tunnin venematkan jälkeen saavuimme Z12 Erich Giese -hylyn tuntumaan, joka makaa kyljellään Narvikin sataman tuntumassa. Erik piti meille lyhyen briefin hylyn piirustuksineen ja kyseli sukellussuunnitelmia. OC-miehet, eli Pauli ja Petri, olivat päätyneet 20 minuutin pohja-aikaan ja CC-miehet hivenen pidempään. Mukaan tuli yksi pohja-stage ja yksi dekopullo. Selkään tuli molemmilla n. 21/30 trimixiä, pohjalle n. 19/39 trimixiä ja dekoihin n. 45 prosenttista nitroksia.

Hylky oli kerrassaan sykähdyttävä. Syvyyttä kyljellä matalimmassa kohdassa oli noin 56 metriä, ja tunnelma oli kosminen, kuin aikamatka johonkin historian havinoihin. Hylyn potkurit olivat valtavan kokoiset, lisäksi kannella näkyi syvyyspommeja, tykkejä ynnä muuta sotilastarviketta. Puna-ahvenet olivat ottaneet hylyn kodikseen, niitä näkyi parvittain. 60 metriä meni rikki jossain vaiheessa sukellusta, eikä juuri syvemmälle olisi ollut asiaakaan, koska kaasut oli sekoitettu hieman matalammalla olevaa U711-sukellusvenettä varten, ja hapen osapaine oli kiikun kaakun 1.4 selkäkaasulla. Dekoista tuli pitkähköt vahvasta nitroksista huolimatta. Seuraavalla vastaavalla sukelluksella otamme melko varmasti lisäksi puhtaan hapen edes poijun naruun parkkeerattuna.

Perjantaiksi suunnittelimme uutta yritysta U711-sukellusveneelle osittain epäonnisen ensimmäisen yrityksen jälkeen. Petri ja Pauli olivat sekoittaneet uudet kaasut edellisenä iltana, ja aamulla analysoitaessa lukemat olivat mainiot; 20/38 trimixiä. Syvyys (MOD) riittäisi yli 60 metriin 1.4 osapaineella, ja vastaava ilmanarkoottisuuskin(END) vain 30 metrin luokkaa! Päätimme ottaa tällä kertaa vain selkäkaasut ja kaksi dekopulloa. Giese-sukelluksesta viisastuneena pohjakaasun raahaaminen olisi nyt tarpeetonta, koska pysyisimme joka tapauksessa 1/3 säännön rajoissa 20 minuutin pohja-ajalla.

Tommi löysi hylyn jälleen hienosti, ja poijutuksen jälkeen Petri, Pauli ja Tommi lähtivät sukeltamaan. Hylky näkyi n 10 metrin päässä poijun ankkurista, ja Pauli veti reelin ankkurista hylyn peräsimeen kiinni. Hylky oli upea. Takaosistaan täysin ehjä U-vene suoraan toisesta maailmansodasta! Jopa torni oli täysin ehjä, ja siinä näkyivät hienosti pintaperiskoopit yms yksityiskohdat. Kertakaikkisien hieno! Maksimi syvyys taisi olla 54 metriä. Olimme poijun narulla kellon näyttäessä tasan 20 minuutin sukellusaikaa, ja dekot tehtiin ensin 21metristä alkaen n.48 prosenttisella nitroksilla, ja 6-3 metrin dekot puhtaalla hapella. Ainakin allekirjoittaneella oli raikkaampi olo puhtaan happidekon jälkeen kuin pelkällä nitroksilla tehdyn Giesen jälkeen.

Perjantaina seurasi vielä illalla varusteiden pakkaus. Lauantaina varhain aamulla lähdimme onnellisina kotiin kaikin puolin onnistuneen reissun lumoissa.

Teksti ja kuvat (lisää albumissa) Pauli Uusitalo

Mikkelinsaarille tuulen suojaan

Viikonlopun tuuliennuste antoi etelästä 10m/s ja enemmänkin, joten suuntasimme 7 miehen joukolla kohti mikkelinsaarta ja siellä öiden tukipaikkana toimi Mikkelinsaarten luontoasema.

Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.
Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.

Matkalla poikkesimme katsomaan matalikon vieressä olevaa syvännettä, jos vaikka jotain mielenkiintoista löytyisi. Kalojen lisäksi maisema oli kohtuullisen kivistä ja syvemmällä enemmänkin vain saven tyyppistä.

Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran
Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran

Yön aikana tuuli tuiversi Stean kulmissa ja rankkasadekin yritti herätellä, vaan aamulla keli olikin yllättävän hyvä joten suuntasimme aamupäiväksi Atlanta-hylylle, missä sukelsimme parikin kertaa. Syömään tulimme taasen Kummelskäretin laituriin, samalla pohdimme, mihin iltapäivän sukelluksille suuntaisimme.

Saarella toimivat kuitenkin kertoivat, että venepoijuja oli irtoillut ja saimme siitä idean, että etsitään betoniankkurit pohjasta ja kiinnitetään muutama uusi joko uusiin vai vanhoihin köysiin, samalla saamme siitä etsintäharjoituksen, missä joutuu vähän suunnistamaan ja harrastamaan solmutaitoja.
Asiasta on kuvia ja juttua Vaasan Saariston facebook sivulla
Kiitos saunasta ja lohisopasta!!

Pieni videon lauantailta


Sunnuntaina sitten saapui se ennustettu keli, eli kovaa tuulta ja sadetta. Mutta suunnan ollessa etelästä kävimme vielä kerran Atlantalla sukeltamassa ja sen jälkeen ajelimme kotisatamaan.

Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!
Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!

Sukellukset

Nimi kerrat aika (h:min)
Pauli U 5 4:15
Tomi V 6 3:51
Petri MJ 5 3:29
Jari S 5 3:25
Harri M 5 3:21
Mikko P 6 2:39
Thomas C 4 2:20
Sukellusvanhin Harri

Teksti ja kuvat: Harri
Lisää kuvia galleriassa.

Peilityyni meri

Viikonlopun sukellusreissuun osallistui 13 henkeä, mistä 10 sukeltajaa. Seuran puheenjohtaja Petra lähti sukellusvanhimmaksi.

Katse kohti ulappaa ja viikonlopun seikkailuja
Katse kohti ulappaa ja viikonlopun seikkailuja

Osallistuja määrä tarkoitti sitä, että tarvittiin tukikohta yöpymistä varten, muutoin veneessä olisi kovin ahdasta. Viikonlopun tuuli ennusteet näyttivät antavan hyvän mahdollisuuden mennä oikeastaan mihin vain ja kun Rönnskär suunnalla on monta mahdollista kohdetta sekä vielä Norrskär siinä vieressä, niin veneen kohti länttä.
Alkumatkasta oli aikaa kerrata hapenanto välineiden toiminta sekä kerrata, mitä tehdään onnettomuuden sattuessa.
Alkumatkasta oli aikaa kerrata hapenanto välineiden toiminta sekä kerrata, mitä tehdään onnettomuuden sattuessa.

Viikonkopun aikana sukelsimme neljässä eri kohteessa: Vestkusten, Christiansborg, Wilpas ja Azira-hylyillä, sekä teimme turistimatkan Norrskäretiin, missä samaan aikaan oli alkamassa periteiset iltatanssit.
Stealla ei mahduttu Norrskär satama altaalle, mutta pikkuveneellä vietiin suurin osa käymään maissa.
Muutoin aina kun olimme joko ankkurissa tai laiturissa kiinni, kävimme saunomassa ja uimassa.
Kesä ja meri, pelkkää riemua!
Kesä ja meri, pelkkää riemua!

Kesän lämmin keli houkutti paikalle myös auringon ottajia
Kesän lämmin keli houkutti paikalle myös auringon ottajia

Turistina Norrskäretissä
Turistina Norrskäretissä

Naisväki Norrskär majakan jäämässä taakse..
Naisväki Norrskär majakan jäämässä taakse..

Sukelluksista voisi yleisesti mainita, että koko viikonlopun maksimi tuuli taisi olla sunnuntai aamuna noin 4m/s etelästä, muutoin oli vähemmän tai jopa aivan peili tyyni.
Pintaveden lämpötila noin 19’C ja 6metrin syvyydessä oli selvä lämpötilan harppauskerros jolloin lämpö tipahti 4’C.
Virtausta ei huomannut missään vaiheessa viikonloppua, joten mahtoi olla melko pientä jos ei ollenkaan.
Näkyväisyys taas vaihteli syvyydestä ja kohteesta riippuen 4metristä aina 8 metriin.
Paluumatkalla teimme seuralle useamman parinarun. Norpat olivat keväällä tehneet omansa ja materiaalia oli jäänyt sen verran runsaasti, että kaikki päästiin askartelemaan.
Paluumatkalla teimme seuralle useamman parinarun. Norpat olivat keväällä tehneet omansa ja materiaalia oli jäänyt sen verran runsaasti, että kaikki päästiin askartelemaan.

Sukellukset

Nimi kerrat aika (h:min)
Jouni K 6 3:44
Jari S 7 3:39
Markku P 6 3:33
Jaska P 6 3:33
Alexsanteri M 6 3:31
Harri M 7 3:26
Paula M 5 2:50
Ida L 5 2:47
Vesku M 6 2:41
Elisa M 5 2:06
Sukellusvanhin ja sihteeri Petra L

Teksti: Harri
Kuvat: Harri, Paula, Ida ja Petra

Lisää kuvia löytyy reissu-albumista