Aihearkisto: Vuoden Sukeltaja

Vuodensukeltaja 2021

Paula (vasemmalla) ja Petra (oikealla) ojensivat vuodensukeltaja-kiertopalkkinnon valaisten valintaperusteita mm näin:

”Jenni on tehnyt kerhossa pitkään uskomattoman hienoa työtä norppatoiminnassa. Hän ohjaa norppien treenejä ja organisoi toimintaa. Hän on ollut järjestämässä niin talvikauden allasaktiviteetteja kuin kesän norppaleirejä sekä tapahtumia ympäri alueen rantoja ja louhoksia mm. jäältä pelastautumista ja avovesisnorklauksia.  Norppatoiminta on ollut koko toimintansa ajan suosittu liikuntamuoto, eikä ihme, mistä kiitos Jennillä, hänellä riittää ideoita ja intoa.
Kiitos Jenni! ❤”

Alla muutama toimituksen esittämä kysymys Jennille.

Mistä lähti kipinä aloittaa kerhossa norppatoiminta?
Koska halusin tarjota tätä harrastusta omille lapsilleni.

Miksi tai miten tulit aloittaneeksi sukellusharrastuksen?
Kävin ensimmäisen sukelluskurssini vuonna 1996, isäni sukelsi siihen aikaan, ja jo pienestä asti olin ollut mukana sukelluskerhon toiminnassa.

Mikä on tähän asti mieleenpainuvin sukellusreissu tai kohde? Nuoruusvuosien sukellusleirit Rönnskärissä ja Mikkelinsaarilla ovat olleet kyllä parasta mitä sukelluksen saralla olen kokenut. 

Entäpä mikä norppatapahtumista nousee mieleen?
Norppaleirit ovat olleet kivoja, vaikka ne ovat olleet vain viikonlopun mittaisia, ehtii siinäkin ajassa vaikka mitä tekemään lasten kanssa.  Oppii myös tuntemaan paremmin sekä lapsia, että mukana olevia vanhenpia. Kaikki sellainen yhdessä tekeminen muiden norppaohjaajien ja lasten ja vanhempien kanssa lisää sellaista me-henkeä, joka on tänä päivänä todella arvokasta. 

Mikä sukellusreissu tai kohde on vielä unelmissa, tai kenties
suunnitelmissa?

Unelmissa olisi joskus päästä vielä sukeltamaan kauniisiin, kirkkaisiin vedenalaisiin maisemiin, ennen kuin ihminen tuhoaa ne. 

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää seuran muille norpille ja
sukeltajille? 

Toivoisin, että moni norppa jatkaisi sukellusharrastusta aikuiseksi asti ja löytäisi paljon kavereita harrastuksen parista. Aikuisille sukeltajille terveisiä, että tehkää sukellusharrastuksesta koko perheen harrastus, Tulkaa uimaan seuran hallivuorollle ja perhe mukaan sukellusreissuille. 

Kiitos ja onnittelut vielä Jennille!

Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta 2021

Urheilusukelluskerho Delfiinit toivottavat kaikille oikein rauhallista joulua ja sukellusrikasta uuttavuotta 2021. Kiitos kulueesta vuodesta!

Syyskokous Vaasan merimuseolla

Tänä vuonna sukellustoimintaa on ollut huomattavasti vähemmän, koska koronarajoitukset ovat rytmittäneet kerhon toimintaa. Koronavirustilanteen vuoksi keväästä syksyyn sukellustapahtumia on ollut rajoitetusti. Suositusten mukaisesti kerho laittoi joukkueurheilun tauolle hetkeksi keväällä ja syksyllä valitettavasti hieman pidemmäksi aikaa. Norppatoiminta, Junior Uppopallo ja aikuisten Uppopallo päästiin käynnistämään syksyllä vasta marraskuun lopulla. Toisaalta myös uimahallin ”vanhan altaan” remontitilanne myös osittain vaikutti asiaan.

Syyskokous merimuseolla
Syyskokous merimuseolla

Vallinneen koronavirustilanteen vuoksi kerhon syyskokouksen ajankohtaa siirrettiin kerran rajoitusten vuoksi, mutta 27.11 ne pystyttiin järjestämään rajoitus- ja suojaus toimenpiteitä noudattaen. 15 kerhon jäsentä oli saapunut perjantai-iltana paikalle Palosaaren Vaasan Merimuseolle kokoustamaan ja päättämään hieman erikoista sukellusvuotta. Kokouksessa käsiteltiin alkuun syyskokoukseen liittyviä sääntömääräisiä asioita, kuten jäsenmaksut, talousarvio 2021, johtokunnan jäsenten valinta jne. Muita asioita, joita käsiteltiin oli mm. vuoden 2021 hankinnat. Ensi vuoden aikana uusitaan vähän sukellusvarusteita ja pienveneen hankinta laitetaan alulle.

Pikkujoulupöytä
Pikkujoulupöytä

Kokouksen tauolla nautittiin glögiä, kahvia ja piparkakkuja. Kokouksen lopussa palkittiin Urheilusukelluskerho Delfin ry:n Vuoden sukeltaja 2020, Turo Ranta. Onnittelut Turo!

Turon haastattelu

Vuoden sukeltaja 2020, Turo!
Vuoden sukeltaja 2020, Turo!

Oli hienoa nähdä taas kerhon jäseniä…vaikkakin vain puolet kasvoista. Toivottavasti saamme pitää kevätkokousta ihan erilaisissa puitteissa ja voimme silloin saunoa ja istua iltaa hieman pidempäänkin.

Hyvää joulun odotusta, toivottavasti kaikki saavat pysyä terveinä!

Teksti & kuvat: Paula Mylläri

Vuodensukeltaja 2020

Miksi sinä tulit aloittaneeksi sukellusharrastuksen?

Sukellus on ollut jo vuosia haaveissa, kun muutenkin meri elementtinä kiehtoo. Ennen kuin harrastuksen alkua ajattelin ja että kokeilut ja peruskurssi on mukavampi tehdä etelän lämpimissä vesissä ja viimetalvena lomakohteeksi valikoitui tähän tarkoitukseen sopiva lomakohde. Vähän kun kokemusta on kertynyt, niin jälkiviisaana on nyt helppo todeta, että olisi kannattanut katsella ensin paikallinen harrastuspaikka, niin Etelän sukelluksistakin olisi saanut enemmän irti.

Mikä harrastuksessa kiehtoo eniten?

Uudet kokemukset ja haasteet ovat aina kiehtoneet minua. Pinnanalainen maailma tarjoaa loputtomasti uutta nähtävää ja uusia mahdollisuuksia lähes paikasta riippumatta ja sukellusharrastus on kytkettävissä tavalla tai toisella myös muuhun vapaa-ajan viettooni.

Näinkin lyhyellä sukelluskokemuksella on valitettavasti ymmärtänyt, miten laaja muutos on tapahtumassa pinnan alaisessa maailmassa.

Mikä on tähän asti mieleenpainuvin sukellusreissu tai kohde?

Sukellusreissuista ehdottomasti mieleenpainuvin on viime kesäinen kierros Stealla Merenkurkussa. Samalla reissulla tuli ensi kosketus niin pohjoisen merisukellukseen, paikallisiin sukelluskohteisiin kuin Delfiinien toimintaankin.

Mielenpainuvin yksittäinen sukelluskohde on ollut Koh Waen -kalliosaari. Samalta ankkuripaikalta avautuu useampi täysin erilainen sukelluskokemus juna-hylky, riuttaseinämä sekä vedenalaiset kanjonit.

Mikä sukellusreissu tai kohde on vielä unelmissa, tai kenties suunnitelmissa?

Näitä on monia. Jos jotain haastetta itselle asettaa, niin talvisukelluksella jään alle pitää päästä ja paholaisrausku pitäisi nähdä.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää seuran muille sukeltajille?

Kiitokset kanssa sukeltajille ja koko seuralle, että olen päässyt mukaan hienon harrastuksen pariin haasteellisesta vuodesta huolimatta. Korona ei ole este, vaan ainoastaan hidaste.

Ystävällisin Terveisin,

Turo

Vuoden Sukeltaja 2019

Ida Lintala on ollut aktiivisesti mukana sukellusreissuissa ja talkoohommissa, joten hänet palkittiin seuran syyskokouksessa Delfin ry:n vuoden 2019 sukeltaja -palkinnolla. Alla Idan mietteitä harrastukseen liittyen.

Miksi sinä Ida tulit aloittaneeksi sukellusharrastuksen?

– Sukuvika.

Mikä harrastuksessa kiehtoo eniten?

-Vedenalainen maailma ja kaikki mitä sieltä löytyy.

Mikä on tähän asti mieleenpainuvin sukellusreissu tai kohde?

-Viikonloppureissu 2018 elokuussa kun Vestkustenin hylyllä oli 21 astetta lämpöä ja tehtiin sukellus pelkissä uikkareissa.

Mikä sukellusreissu tai kohde on vielä unelmissa, tai kenties suunnitelmissa?

-Unelmia on monta mutta varsinkin ruotsinreissua oon odottanut siitä asti kun kävin kurssin.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää seuran muille sukeltajille?

– Toivottavasti nähdään ens kesänä!

Teksti: Paula M, kuva Harri M

Vuodensukeltaja 2018 – Myllärin perhe

Onnittelut Ella, Elisa, Paula ja Vesa Mylläri Vuoden sukeltaja-palkinnosta!

Delfin ry:n hallitus päätti jakaa vuoden 2018 Vuoden sukeltaja -palkinnon perheellenne mm seuraavin perustein:
Olette aktiivisia sukellusreissuilla kävijöitä, mukana Norppa-toiminnassa, tekemässä talkootöitä sekä järjestämässä tapahtumia. Kaiken kaikkiaan olette seuran toiminnassa perheenä täysillä mukana!

Paula ja Vesa, mitkä olivat molempien ensi tunnelmat, kun palkinnon saaja julkistettiin?
Olimme yllättyneitä meihin kohdistuneesta valinnasta.

Entäs Ella ja Elisa, mitä tuumasitte, kun äiti ja isi kertoivat asiasta kotona?
Elisa : En olisi uskonut
Ella: Kivaa, että ollaan saatu tämä palkinto

Mikä sai teidät itse kunkin aloittamaan sukeltamisen?
Ella: Koska vedessä oleminen on kivaa ja se kiinnosti minua niin paljon
Elisa: Kiinnostuin vanhempien kautta
Vesa: Parikymppisenä mietittiin Teemun (nykyään seuran vastuukouluttaja) kanssa, että jokin harrastus pitäisi keksiä…käytiin sukelluskurssi ja sillä tiellä ollaan.
Paula: Vedenalainen maailma vaikutti mielenkiintoiselta ja useampi kaveriporukasta kävi sukelluskurssin ihan parin vuoden sisällä siitä, kun itse kävin kurssin 2001.

Mitenkä sukellus  harrastuksena on muuttunut, kun nykyään sukellatte paljon perheenä?
Sukellusreissuille lähdöt vaativat vähän enemmän suunnittelua ja välineiden pakkaamista. Tietenkin perheen yhteinen aika on myös lisääntynyt sukellusharrastuksen myötä.

Mikä, missä tai millainen on teidän hauskin tai mieleenpainuvin sukellus?
Ella: Kesällä, kun pääsin snorklaamaan Vestkustenilla ja näin höyrypannun.
Elisa: Ensimmäinen sukellus Christiansborgilla
Vesa: Maisemasukellus matkalla Mikkelinsaarille. Kyse oli iltasukelluksesta auringonlaskussa, peilityynessä kelissä, jolloin Stellan ankkuriköysi kellui löysänä pinnalla. Sukellusparina Paula ja valvovana silmänä ”Tappaja”.
Paula: Ensimmäinen sukellus ensimmäisellä Ruotsin reissulla. s/s Syyria oli ehjänä pohjassa ja sen pystyi hyvän näkyvyyden takia näkemään koko komeudeltaan yhdellä silmäyksellä hylyn yläpuolelta.

Entäpä mikä sukellusreissu on jäänyt erityisesti mieleen?
Elisa ja Ella: Tämän kesän lämpöiset vedet ja viimeinen reissu Stealla on jäänyt mieleen
Vesku: Tässä kerhossa ensimmäinen viikonloppureissu. Kohteena Hällkallan/Wiwi…
Paula: Niitä on niin monta reissua ja reissussa kävijää, jota muistaa lämmöllä. Yksi mieleenpainuvimmista on Kesäleiri 2017, jolloin koko perhe oli vajaan viikon kestävällä sukellusreissulla. Sukellettiin paljon, porukalla oli hauskaa ja majoittauduttiin telttoihin Rönnskärissä.

Tänään tätä haastattelua tehdessä on isäinpäivä. Ella ja Elisa, mitä hassua Vesa-isä tekee aina sukeltaessaan? Onko Paula huomannut miehessään vastaavia juttuja?
Elisa ja Ella: Se löytää aina kaikkia kaloja ja möttiäisiä, joita se joskus tuo pintaan.
Paula: Voi aina välillä testata/säikäyttää sukeltajaa…kerran pimeäsukelluksella, kun itsellä vielä ei ollut valoja, niin Vesku sammutti valon…ihan vaan näyttääkseen kuinka pimeää pinnan alla on ilman valoja…etukäteen tästä ei ollut sovittu ja hieman jo kerkesin säikähtää ennen kuin valo uudestaan tuli päälle. Hetken kesti ennen kuin tiesin missä on pinta ja missä pohja.

Ja tasapuolisuuden nimissä – Vesa, oletko huomannut perheen naisilla jotain hauskoja tapoja tai piirteitä, kun olette pinnan alla?
Pinnan alla ne tapaa olla hiljaa…ja joskus eksyksissä.

Miten teillä perheenä jaetaan sukellukseen liittyvät toimet? Onko Vesa isänä se, joka huoltaa varusteet ja Paula äitinä se, joka huoltaa sukeltajat? Jääkö Ellalle ja Elisalle vain sukeltamisesta nauttiminen?
Meillä on perheessä mottona, että: ”Jokainen sukeltaja huolehtii omista varusteistaan” Ruokahuollosta huolehtii se, joka on ensimmäisenä pinnalla. Pullojen täyttö taas on enemmänkin Veskun harteilla.

Olette koko perhe paljon erilaisissa vastuissa seuran toiminnassa. Millaisia mukavia tai perhettä lähentäviä tilanteita perheenä olette seuran toiminnan yhteydessä kokeneet?
Lähes kaikki kerhon toiminta, jossa koko perhe on mukana ovat niitä mukavia hetkiä, mutta eritoten Norppaleirit ovat jääneet koko perheen mieleen. Kaikki ovat mukana jo valmisteluvaiheessa ja jokaisella on oma tehtävänsä leirin aikana. Vanhempien mielestä on kivaa seurata, kun lapsilla on hauskaa muiden leiriläisten kanssa.

Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää seuran muille sukeltajille ja/tai sukeltaville perheille?
Pinnan alla törmäillään!

Vielä kerran onnittelut koko Myllärin perheelle!

(kuva: Oona Holma)