Aihearkisto: sukellus

Diversnight 2019

Seuramme on järjestänyt diversnight tapahtumaan Vaasan alueella ainakin vuodesta 2010 alkaen. Tätä ennenkin on tapahtumaan osallistuttu ja sukellettu, muiden ollessa pääjärjestäjänä. Vaasan lähialueilla ollaan sukellettu noin 10v aikana ainakin Kutterisatamassa, Kunin louhoksella ja Vestervikin louhoksella.
Tänävuonna halusimme jälleen useiden vuosien jälkeen käydä yösukelluksella Kunin louhoksella, joka on alueella melkeimpä parhaimmalla näkyvyydellä varustettu louhos. 

2019_11_02 Diversnight, Jouni varustautumassa sukellukseen. Kuva: Jonna I
2019_11_02 Diversnight, Jouni varustautumassa sukellukseen. Kuva: Jonna I
DiversNight 2019 , Kuni, 3, Tomi Veikkola
DiversNight 2019 , Kuni, 3, Tomi Veikkola


Tapahtumassa on vuosittain suuren urheilujuhlan tuntua, koska tapahtuma on maailmanlaajuinen, eli siis ympäri maapalloa sukeltajia on vedessä kunkin vuoden kellonaikaan, sukeltaja määriä eri maissa/tapahtumissa on aina mukava seurata, Delffiinien tapahtuma v2014 (tai joskus sillon) oli Suomessa 2 sijalla sukeltajien määrässä, silloin vedessä oli paljon Vaasalaisia sukeltajia.
Lähivuosina emme ihan noihin lukemiin ole päässeet, mutta kyllä tapahtumassa vuosittain meillä on aina ollut mukavasti porukkaa. Tänä vuonna 9 sukeltajaa, joten kärki porukkaan emme pääse, mutta on se vaan kivaa hommaa sukeltaa.

2019_11_02 Diversnight, Norpat tarkkailemassa.  Kuva: Jonna I
2019_11_02 Diversnight, Norpat tarkkailemassa. Kuva: Jonna I


Norppia oli myös paikalla kohtuullinen määrä, hyvä kun hekin tulevat seuraamaan niin myös tulevaisuuden sukeltajat saavat vähän näkökulmaa, mitä eri mahdollisuuksia laji tuo. Pisteet ja kiitokset jälleen norppaohjaajille; pikkupurtava tarjoilusta ja lämpimästä juomasta. Ne lämmittää niin sukeltajia, kuin tapahtumaa seuraamaan tulleita nuoria.


Dramatiikaltakaan emme tänäkään vuonna säästyneet, kun yhden sukeltajan juuri huollettu sukelluspuku vuosi, tapahtumavastaava taasen nauttii nykypäivinä uudenkarhean pukunsa kanssa täysin kuivia sukelluksia, veden pysyessä puvun ulkopuolella, ”money well spent”….ai että. 🙂

2019_11_02 Diversnight, kuni, Jonna I 7
2019_11_02 Diversnight, kuni, Jonna I 7


Illan sankarittareksi voidaan mainita märkäpukusukeltaja, joka hänkin on jo tässä tapahtumassa vanha konkari. Kylmä ei tullut kuulemma kuin sormiin ja varpaisiin, siitä joulupukille vinkki uusien hanskojen ja kenkien hankinta, isi maksaa. Ensi vuonna tavoite 2 tai useampi märkkärisukeltaja, kun juuri tapahtumaa ennen yksi aktiivi keksi loistavan pikku sijoituskohteen kerholle uudeksi hankinnaksi, osallistu ensi vuonna niin näet mikä se on.

DiversNight 2019 , Kuni, 1, Tomi Veikkola
DiversNight 2019 , Kuni, 1, Tomi Veikkola


Ilma oli asteen plussalla ja vesi 6 asteista. Näyttänee siltä, että saamme aloittaa talvikauden ajoissa.


Ensivuoden tapahtumaan otetaan paikkaideoita vastaan mielellään, aina voidaan kokeillla jotain. Tässä tatahtumassa on parhaiten porukkaa osallistunut Vestervikin louhoksella, ehkäpä näemme siellä ensi vuonna.

Sukellukset

Nimiaika (min)
Pauli U30
Petri N65
Tomi V61
Mikko P61
Elisa M21
Vesa M21
Teemu H21
Petrik S22
Jouni K22
Sukellusvanhin Teemu


Kiitos ja kumarrus, Teemu

Kuvia, Jonna I, Tomi V ja Teemu H, sekä otsikkokuva adege Pixabaystä

suunnistuskilpailu 2019

Lauantaina 12.10.2019 järjestetiin kerhon ensimmäinen sukellussuunnistus-kilpailu västerviikin louhoksella.

Ensimmäinen sukeltaja lähdössä reitille kilpailujohtajan valvoessa.
Ensimmäinen sukeltaja lähdössä reitille kilpailujohtajan valvoessa.

Ihan tungokseen asti ei väkeä näkynyt, mutta kilpailu-tunnelma oli käsin kosketeltava!

Kuplia louhoksella
Kuplia louhoksella

Kilpailuluokat:

  • nuoret,
  • amatöörit
  • kokeneet
  • pro:t
  • Naiset
kilpailijat kiersivät eripäin ratataa, jolloin seuraaminen ei onnistunut
kilpailijat kiersivät eripäin ratataa, jolloin seuraaminen ei onnistunut
  • Reitti sisälsi 4 rastia, mitkä piti löytää ja tunnistaa.
  • Pinnalla käynti lisäsi aikaan +2min.
  • Reitti näytettiin kartalta kompassisuuntineen
Sarjojen voittajat, Taina, Mikko ja Harri
Sarjojen voittajat, Taina, Mikko ja Harri

Paikalla oli nuotio, missä sai omia eväitä nautiskella.

Kuvat: Teemu ja Taina, Teksti Harri

Tekniikkaretki Norjan syvyyksiin

Sukellusretki Norjaan

Viikolla 36 oli Hartmannin Tommin organisoima sukellusretki Norjaan, Narvikin ympäristöön. Mukana oli sekalainen joukkue tekniikkasukeltajia yli seurarajojen. Vaasasta osallistui retkeen tietysti Tommi, Luoman Petri ja Uusitalon Pauli. Raumalta lähti mukaan Nurmen Marko ja Heinen Juha.

Reissuun alettiin valmistautua hyvissä ajoin heti kun osallistujat olivat selvillä. Aloituspalaverissa käytiin kaikki keskeiset asiat läpi; sukelluskohteet, kaasuhuolto ja tarvittavat varusteet, joko omat tai lainattavat. Petri ja Pauli olivat reissun ainoat OC-miehet, joten heillä oli eniten mietittävää kaasuhuollon suhteen. Kaikilla muilla oli rebreather-laitteet.

Parin miehen reissupullot
Parin miehen reissupullot

Kaikki asiat saatiin järjestettyä mukavasti ennen reissua, ja Petri ja Pauli lähtivätkin valtavan pullonipun kanssa reissuun. Yhteensä kolmet 2x12l selkäpullot mieheen; yhdet syväsukelluksille trimix-pulloiksi, yhdet nitrox-pullot ja yhdet paikkaripullot. Tietysti vielä lisäksi pohjakaasupullot ja kaksi dekopulloa per nenä. Kaasujen sekoitus hoidettiin valmiiksi ennen lähtöä, ja lisäksi vielä sekoitettiin trimixiä varastopulloon, josta sitä olisi helppo siirtää käyttötankkeihin. Petri haki vielä täyden ison happilekan mukaan Rönn & Backholmilta.

Matkaan lähdimme maanantaina 2.9. heti aamusta. Narviikin tuntumaan on noin 1000km matka, joten olimme vasta illalla perillä. Makke ja Juha halusivat heti perille päästyään päästä sukeltamaan, ja Pauli piti ideaa niin hyvänä että lähti mukaan. Kävimme heti iltamyöhällä tekemässä hauskan pimeäsukelluksen läheiselle Dronning Maud -hylylle. Kiersimme hylyn kantta myöten vähän reilun 30 metrin syvyydessä samalla totutellen suolaveden makuun ja painotuksen erilaisuuteen.

Tiistaina Vaasalaiset lähtivät aamusukellukselle Dronning Maudille, Pauli taisi löytää hylyn potkuriakselilta lähes 39m syvää vettä, joten pientä dekoilua joutui ylös tullessa harrastamaan koska pulloissa oli paikkaria. Rauman pojat suuntasivat Harstadin suuntaan vuokravene trailerilla perässään kohti U711-sukellusveneen hylkyä, ohjelmassa oli mm veneenlaskupaikan etsimistä. Lopulta kaikki päätyivät Skilbotn- lahdelle, veneenlaskupaikkakin löytyi ja keltainen paholainen saatiin kuin saatiinkin veteen suhteellisen lähellä sukellusveneen makuupaikkaa. Tommi ja Petri lähtivät poijuttamaan hylkyä tarkoituksena että kaikki sukeltaisimme siinä samana päivänä. Tommi sai kovalla kokemuksella ristilinjattua ja kaiutettua hylyn varsin nopeasti, mutta samassa alkoivat ilmetä veneen ongelmat. Kaapeliohjatun veneen kaapeli veteli viimeisiään, mutta päätimme yrittää. Makke ja Juha lähtivät ensimmäisinä sukellukselle U711 hylylle. Paluumatkalla veneen ohjaus petti täysin ja tuulikin oli yltynyt kohtalaisen navakaksi. Päätimme jättää leikin sikseen siltä päivältä ja vaatia veneen vuokraajaa korjaamaan ohjauksen. Oli aika laatia varasuunnitelmia.

Keskiviikkona lähdimme koko joukolla Narviikiin selvittämään sukelluslupia satama-alueelle jossa sijaitsee mm Erich Giese hylky, jonka piti olla toinen retkemme trimix-sukelluskohteista. Lupapolitiikka oli muuttunut hankalaksi, ja satama-alueella sukeltaminen oli lähtökohtaisesti kielletty alueella olevien rakennus ja räjäytystöiden takia. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyimme soittamaan Erikille Divenarvik-yritykseen, ja saimme kutsun mennä tapaamaan häntä Galten-nimiselle jahdille mikä järjestää sukellustoimintaa alueella. Lopulta saimme sovittua että osallistumme sekä iltasukellukseen samana päivänä että koko seuraavan päivän. Ja hän suostui myös muuttamaan suunnitelmia siten että pääsemme sukeltamaan Gieselle!

Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja
Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja

Iltasukellus tapahtui Romanby-nimisellä hylyllä lähestulkoon satama-altaassa. Hylky oli vanha rahtilaiva, mutta hieno, ja varsin matalalla. Maksimi syvyys taisi olla 25 metrin luokaa. Hauskaa tässä hylyssä oli se että se oli pohjassa kölillään lähes vatupassissa, joten oli helppo uiskennella sisälle tarkastelemaan sisätiloja.

Torstaiaamuna oli aikainen herätys. Kaikki varusteet oli viritetty kuntoon päivän haasteita varten. Lähdimme Galtenille ja Petrillä ja Paulilla oli mukanaan sekä nitroksi että syväsukelluspullot. Tarkoituksena oli sukeltaa ensin Georg Thielellä suoranoususukellus nitroksia käyttäen, ja kolmen tunnin tauon jälkeen jopa yli 60metriä syvä trimix-sukellus Giesellä. Ja itseasiassa näinhän siinä kävikin.

Thiele on vanha sotalaiva mikä on ajettu keula maihin Narvikin pohjoispuolella, ja potkurin syvyys ulottuu 55 metriin asti. Maltoimme kuitenkin mielemme, koska tuleva syväsukellus pyöri varmasti kaikkien mielessä, ja sukelsimme max 34 metrin syvyisen sukelluksen nitroksilla suoranousun rajoissa jotta typpikertymä ei aiheuttaisi meille liiallisia dekoja syväsukelluksella ja sitä kautta sukeltajantaudin riskiä.

Noin kolmen tunnin venematkan jälkeen saavuimme Z12 Erich Giese -hylyn tuntumaan, joka makaa kyljellään Narvikin sataman tuntumassa. Erik piti meille lyhyen briefin hylyn piirustuksineen ja kyseli sukellussuunnitelmia. OC-miehet, eli Pauli ja Petri, olivat päätyneet 20 minuutin pohja-aikaan ja CC-miehet hivenen pidempään. Mukaan tuli yksi pohja-stage ja yksi dekopullo. Selkään tuli molemmilla n. 21/30 trimixiä, pohjalle n. 19/39 trimixiä ja dekoihin n. 45 prosenttista nitroksia.

Hylky oli kerrassaan sykähdyttävä. Syvyyttä kyljellä matalimmassa kohdassa oli noin 56 metriä, ja tunnelma oli kosminen, kuin aikamatka johonkin historian havinoihin. Hylyn potkurit olivat valtavan kokoiset, lisäksi kannella näkyi syvyyspommeja, tykkejä ynnä muuta sotilastarviketta. Puna-ahvenet olivat ottaneet hylyn kodikseen, niitä näkyi parvittain. 60 metriä meni rikki jossain vaiheessa sukellusta, eikä juuri syvemmälle olisi ollut asiaakaan, koska kaasut oli sekoitettu hieman matalammalla olevaa U711-sukellusvenettä varten, ja hapen osapaine oli kiikun kaakun 1.4 selkäkaasulla. Dekoista tuli pitkähköt vahvasta nitroksista huolimatta. Seuraavalla vastaavalla sukelluksella otamme melko varmasti lisäksi puhtaan hapen edes poijun naruun parkkeerattuna.

Perjantaiksi suunnittelimme uutta yritysta U711-sukellusveneelle osittain epäonnisen ensimmäisen yrityksen jälkeen. Petri ja Pauli olivat sekoittaneet uudet kaasut edellisenä iltana, ja aamulla analysoitaessa lukemat olivat mainiot; 20/38 trimixiä. Syvyys (MOD) riittäisi yli 60 metriin 1.4 osapaineella, ja vastaava ilmanarkoottisuuskin(END) vain 30 metrin luokkaa! Päätimme ottaa tällä kertaa vain selkäkaasut ja kaksi dekopulloa. Giese-sukelluksesta viisastuneena pohjakaasun raahaaminen olisi nyt tarpeetonta, koska pysyisimme joka tapauksessa 1/3 säännön rajoissa 20 minuutin pohja-ajalla.

Tommi löysi hylyn jälleen hienosti, ja poijutuksen jälkeen Petri, Pauli ja Tommi lähtivät sukeltamaan. Hylky näkyi n 10 metrin päässä poijun ankkurista, ja Pauli veti reelin ankkurista hylyn peräsimeen kiinni. Hylky oli upea. Takaosistaan täysin ehjä U-vene suoraan toisesta maailmansodasta! Jopa torni oli täysin ehjä, ja siinä näkyivät hienosti pintaperiskoopit yms yksityiskohdat. Kertakaikkisien hieno! Maksimi syvyys taisi olla 54 metriä. Olimme poijun narulla kellon näyttäessä tasan 20 minuutin sukellusaikaa, ja dekot tehtiin ensin 21metristä alkaen n.48 prosenttisella nitroksilla, ja 6-3 metrin dekot puhtaalla hapella. Ainakin allekirjoittaneella oli raikkaampi olo puhtaan happidekon jälkeen kuin pelkällä nitroksilla tehdyn Giesen jälkeen.

Perjantaina seurasi vielä illalla varusteiden pakkaus. Lauantaina varhain aamulla lähdimme onnellisina kotiin kaikin puolin onnistuneen reissun lumoissa.

Teksti ja kuvat (lisää albumissa) Pauli Uusitalo

Arkisukellus Västervikin louhoksella

Iso osa seuran väestä on nyt kesälomat lomaillut ja paluu arkeen on koittanut. Tämän viikon tiistai-illan sukelluksella oli ihan kivasti väkeä liikenteessä. Paikalle oli tullut 14 seuran jäsentä, josta 11 sukelsi ja yksi snorklasi.

Puheenjohtaja kirjurina
Puheenjohtaja kirjurina

Tutut louhokset tarjoavat turvalliset olosuhteet taitojen ylläpitoon ja kaiken muotoiseen harjoitteluun. Tällä kertaa osa sukeltajista kävi pitkästä aikaa ottamassa tuntumaa sukellukseen Suomen vesissä, osa harjoitteli suunnistusta ja toiset haki optimaalista säätöä omalle sukellusvarustukselle.
 Epävirallinen käsimerkki - ”Hyvä fiilis”
Epävirallinen käsimerkki – ”Hyvä fiilis”

Onnistuneen sukelluksen jälkeen on helppo hymyillä
Onnistuneen sukelluksen jälkeen on helppo hymyillä
Porinatuokiossa vaihdettiin kuulumisia ja puhuttiin tulevista sukellusreissuista myös. Osaa paikalla olijoista ei ollut pitkään aikaan nähnyt toisiaan ja tiiviimpien tuttavuuksien kanssa nyt aina riittää juttua.
Porukan porinatuokio
Porukan porinatuokio

Sukellukset

Nimi aika (h:min)
Elisa Mylläri 36 min
Vesa Mylläri 36 min
Paula Mylläri 36 min
Simon Gäddnäs 36 min
Noa Gäddnäs 36 min
Kari Setälä 49 min
Teemu Holma 49 min
Jouni Keskimäki 49 min
Juha Hyyppä 35 min
Jarno Koskinen 35 min
Mikko Prinkkilä 45 min
Tomi Veikkola 45 min
Sukellusvanhin: Teemu Holma
Kirjuri: Petra Lehtineva

Teksti ja kuvat: Paula Mylläri

Mikkelinsaarille tuulen suojaan

Viikonlopun tuuliennuste antoi etelästä 10m/s ja enemmänkin, joten suuntasimme 7 miehen joukolla kohti mikkelinsaarta ja siellä öiden tukipaikkana toimi Mikkelinsaarten luontoasema.

Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.
Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.

Matkalla poikkesimme katsomaan matalikon vieressä olevaa syvännettä, jos vaikka jotain mielenkiintoista löytyisi. Kalojen lisäksi maisema oli kohtuullisen kivistä ja syvemmällä enemmänkin vain saven tyyppistä.

Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran
Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran

Yön aikana tuuli tuiversi Stean kulmissa ja rankkasadekin yritti herätellä, vaan aamulla keli olikin yllättävän hyvä joten suuntasimme aamupäiväksi Atlanta-hylylle, missä sukelsimme parikin kertaa. Syömään tulimme taasen Kummelskäretin laituriin, samalla pohdimme, mihin iltapäivän sukelluksille suuntaisimme.

Saarella toimivat kuitenkin kertoivat, että venepoijuja oli irtoillut ja saimme siitä idean, että etsitään betoniankkurit pohjasta ja kiinnitetään muutama uusi joko uusiin vai vanhoihin köysiin, samalla saamme siitä etsintäharjoituksen, missä joutuu vähän suunnistamaan ja harrastamaan solmutaitoja.
Asiasta on kuvia ja juttua Vaasan Saariston facebook sivulla
Kiitos saunasta ja lohisopasta!!

Pieni videon lauantailta


Sunnuntaina sitten saapui se ennustettu keli, eli kovaa tuulta ja sadetta. Mutta suunnan ollessa etelästä kävimme vielä kerran Atlantalla sukeltamassa ja sen jälkeen ajelimme kotisatamaan.

Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!
Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!

Sukellukset

Nimi kerrat aika (h:min)
Pauli U 5 4:15
Tomi V 6 3:51
Petri MJ 5 3:29
Jari S 5 3:25
Harri M 5 3:21
Mikko P 6 2:39
Thomas C 4 2:20
Sukellusvanhin Harri

Teksti ja kuvat: Harri
Lisää kuvia galleriassa.