Avainsana-arkisto: nosto

12.10 suunnistuskilpailu

Lauantaina 12.10 järjestetään kerhon ensimmäinen suunnistus kilpailu vesterviikin louhoksella.

Kilpailuluokat:

  • nuoret,
  • amatöörit
  • kokeneet
  • pro:t
  • Aloitetaan kello 12:00
  • Parien lähtö rasteille porrastetusti.
  • 1kompassi/sukelluspari käytössä, kummatkin pareista suunnistaa radalla.
  • Kokonaisaika ja osa-aika mitataan.
  • Parhaat saa siis useamman palkinnon hyllyynsä.
  • Tehtävässä ei pelkkä suunnistustaito riitä.

Loput ohjeet paikanpäällä. Evästä voi ottaa mukaan.

Lisää infoa , Teemu ja/tai täältä

Tervetuloa.

TEkniikkaretki Norjan syvyyksiin

Sukellusretki Norjaan

Viikolla 36 oli Hartmannin Tommin organisoima sukellusretki Norjaan, Narvikin ympäristöön. Mukana oli sekalainen joukkue tekniikkasukeltajia yli seurarajojen. Vaasasta osallistui retkeen tietysti Tommi, Luoman Petri ja Uusitalon Pauli. Raumalta lähti mukaan Nurmen Marko ja Heinen Juha.

Reissuun alettiin valmistautua hyvissä ajoin heti kun osallistujat olivat selvillä. Aloituspalaverissa käytiin kaikki keskeiset asiat läpi; sukelluskohteet, kaasuhuolto ja tarvittavat varusteet, joko omat tai lainattavat. Petri ja Pauli olivat reissun ainoat OC-miehet, joten heillä oli eniten mietittävää kaasuhuollon suhteen. Kaikilla muilla oli rebreather-laitteet.

Parin miehen reissupullot
Parin miehen reissupullot

Kaikki asiat saatiin järjestettyä mukavasti ennen reissua, ja Petri ja Pauli lähtivätkin valtavan pullonipun kanssa reissuun. Yhteensä kolmet 2x12l selkäpullot mieheen; yhdet syväsukelluksille trimix-pulloiksi, yhdet nitrox-pullot ja yhdet paikkaripullot. Tietysti vielä lisäksi pohjakaasupullot ja kaksi dekopulloa per nenä. Kaasujen sekoitus hoidettiin valmiiksi ennen lähtöä, ja lisäksi vielä sekoitettiin trimixiä varastopulloon, josta sitä olisi helppo siirtää käyttötankkeihin. Petri haki vielä täyden ison happilekan mukaan Rönn & Backholmilta.

Matkaan lähdimme maanantaina 2.9. heti aamusta. Narviikin tuntumaan on noin 1000km matka, joten olimme vasta illalla perillä. Makke ja Juha halusivat heti perille päästyään päästä sukeltamaan, ja Pauli piti ideaa niin hyvänä että lähti mukaan. Kävimme heti iltamyöhällä tekemässä hauskan pimeäsukelluksen läheiselle Dronning Maud -hylylle. Kiersimme hylyn kantta myöten vähän reilun 30 metrin syvyydessä samalla totutellen suolaveden makuun ja painotuksen erilaisuuteen.

Tiistaina Vaasalaiset lähtivät aamusukellukselle Dronning Maudille, Pauli taisi löytää hylyn potkuriakselilta lähes 39m syvää vettä, joten pientä dekoilua joutui ylös tullessa harrastamaan koska pulloissa oli paikkaria. Rauman pojat suuntasivat Harstadin suuntaan vuokravene trailerilla perässään kohti U711-sukellusveneen hylkyä, ohjelmassa oli mm veneenlaskupaikan etsimistä. Lopulta kaikki päätyivät Skilbotn- lahdelle, veneenlaskupaikkakin löytyi ja keltainen paholainen saatiin kuin saatiinkin veteen suhteellisen lähellä sukellusveneen makuupaikkaa. Tommi ja Petri lähtivät poijuttamaan hylkyä tarkoituksena että kaikki sukeltaisimme siinä samana päivänä. Tommi sai kovalla kokemuksella ristilinjattua ja kaiutettua hylyn varsin nopeasti, mutta samassa alkoivat ilmetä veneen ongelmat. Kaapeliohjatun veneen kaapeli veteli viimeisiään, mutta päätimme yrittää. Makke ja Juha lähtivät ensimmäisinä sukellukselle U711 hylylle. Paluumatkalla veneen ohjaus petti täysin ja tuulikin oli yltynyt kohtalaisen navakaksi. Päätimme jättää leikin sikseen siltä päivältä ja vaatia veneen vuokraajaa korjaamaan ohjauksen. Oli aika laatia varasuunnitelmia.

Keskiviikkona lähdimme koko joukolla Narviikiin selvittämään sukelluslupia satama-alueelle jossa sijaitsee mm Erich Giese hylky, jonka piti olla toinen retkemme trimix-sukelluskohteista. Lupapolitiikka oli muuttunut hankalaksi, ja satama-alueella sukeltaminen oli lähtökohtaisesti kielletty alueella olevien rakennus ja räjäytystöiden takia. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyimme soittamaan Erikille Divenarvik-yritykseen, ja saimme kutsun mennä tapaamaan häntä Galten-nimiselle jahdille mikä järjestää sukellustoimintaa alueella. Lopulta saimme sovittua että osallistumme sekä iltasukellukseen samana päivänä että koko seuraavan päivän. Ja hän suostui myös muuttamaan suunnitelmia siten että pääsemme sukeltamaan Gieselle!

Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja
Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja

Iltasukellus tapahtui Romanby-nimisellä hylyllä lähestulkoon satama-altaassa. Hylky oli vanha rahtilaiva, mutta hieno, ja varsin matalalla. Maksimi syvyys taisi olla 25 metrin luokaa. Hauskaa tässä hylyssä oli se että se oli pohjassa kölillään lähes vatupassissa, joten oli helppo uiskennella sisälle tarkastelemaan sisätiloja.

Torstaiaamuna oli aikainen herätys. Kaikki varusteet oli viritetty kuntoon päivän haasteita varten. Lähdimme Galtenille ja Petrillä ja Paulilla oli mukanaan sekä nitroksi että syväsukelluspullot. Tarkoituksena oli sukeltaa ensin Georg Thielellä suoranoususukellus nitroksia käyttäen, ja kolmen tunnin tauon jälkeen jopa yli 60metriä syvä trimix-sukellus Giesellä. Ja itseasiassa näinhän siinä kävikin.

Thiele on vanha sotalaiva mikä on ajettu keula maihin Narvikin pohjoispuolella, ja potkurin syvyys ulottuu 55 metriin asti. Maltoimme kuitenkin mielemme, koska tuleva syväsukellus pyöri varmasti kaikkien mielessä, ja sukelsimme max 34 metrin syvyisen sukelluksen nitroksilla suoranousun rajoissa jotta typpikertymä ei aiheuttaisi meille liiallisia dekoja syväsukelluksella ja sitä kautta sukeltajantaudin riskiä.

Noin kolmen tunnin venematkan jälkeen saavuimme Z12 Erich Giese -hylyn tuntumaan, joka makaa kyljellään Narvikin sataman tuntumassa. Erik piti meille lyhyen briefin hylyn piirustuksineen ja kyseli sukellussuunnitelmia. OC-miehet, eli Pauli ja Petri, olivat päätyneet 20 minuutin pohja-aikaan ja CC-miehet hivenen pidempään. Mukaan tuli yksi pohja-stage ja yksi dekopullo. Selkään tuli molemmilla n. 21/30 trimixiä, pohjalle n. 19/39 trimixiä ja dekoihin n. 45 prosenttista nitroksia.

Hylky oli kerrassaan sykähdyttävä. Syvyyttä kyljellä matalimmassa kohdassa oli noin 56 metriä, ja tunnelma oli kosminen, kuin aikamatka johonkin historian havinoihin. Hylyn potkurit olivat valtavan kokoiset, lisäksi kannella näkyi syvyyspommeja, tykkejä ynnä muuta sotilastarviketta. Puna-ahvenet olivat ottaneet hylyn kodikseen, niitä näkyi parvittain. 60 metriä meni rikki jossain vaiheessa sukellusta, eikä juuri syvemmälle olisi ollut asiaakaan, koska kaasut oli sekoitettu hieman matalammalla olevaa U711-sukellusvenettä varten, ja hapen osapaine oli kiikun kaakun 1.4 selkäkaasulla. Dekoista tuli pitkähköt vahvasta nitroksista huolimatta. Seuraavalla vastaavalla sukelluksella otamme melko varmasti lisäksi puhtaan hapen edes poijun naruun parkkeerattuna.

Perjantaiksi suunnittelimme uutta yritysta U711-sukellusveneelle osittain epäonnisen ensimmäisen yrityksen jälkeen. Petri ja Pauli olivat sekoittaneet uudet kaasut edellisenä iltana, ja aamulla analysoitaessa lukemat olivat mainiot; 20/38 trimixiä. Syvyys (MOD) riittäisi yli 60 metriin 1.4 osapaineella, ja vastaava ilmanarkoottisuuskin(END) vain 30 metrin luokkaa! Päätimme ottaa tällä kertaa vain selkäkaasut ja kaksi dekopulloa. Giese-sukelluksesta viisastuneena pohjakaasun raahaaminen olisi nyt tarpeetonta, koska pysyisimme joka tapauksessa 1/3 säännön rajoissa 20 minuutin pohja-ajalla.

Tommi löysi hylyn jälleen hienosti, ja poijutuksen jälkeen Petri, Pauli ja Tommi lähtivät sukeltamaan. Hylky näkyi n 10 metrin päässä poijun ankkurista, ja Pauli veti reelin ankkurista hylyn peräsimeen kiinni. Hylky oli upea. Takaosistaan täysin ehjä U-vene suoraan toisesta maailmansodasta! Jopa torni oli täysin ehjä, ja siinä näkyivät hienosti pintaperiskoopit yms yksityiskohdat. Kertakaikkisien hieno! Maksimi syvyys taisi olla 54 metriä. Olimme poijun narulla kellon näyttäessä tasan 20 minuutin sukellusaikaa, ja dekot tehtiin ensin 21metristä alkaen n.48 prosenttisella nitroksilla, ja 6-3 metrin dekot puhtaalla hapella. Ainakin allekirjoittaneella oli raikkaampi olo puhtaan happidekon jälkeen kuin pelkällä nitroksilla tehdyn Giesen jälkeen.

Perjantaina seurasi vielä illalla varusteiden pakkaus. Lauantaina varhain aamulla lähdimme onnellisina kotiin kaikin puolin onnistuneen reissun lumoissa.

Teksti ja kuvat (lisää albumissa) Pauli Uusitalo

Norppaleiri 2019

Norppaleiri 9-11.8.2019

Perjantaina kolmen veneen seurueen nokat lähtivät kohti Rönnskäretin saaristoa, seuran Norppaleiriä varten. Stean lisäksi mukana olivat Nikon ja Tommyn veneet, joilla saatiin osa porukasta nopeammin saaristoon ja aloittelemaan valmistelut viikonloppua varten. Osa lapsista kyllä ihmetteli matkan varrella, missä ne uhatut aallot olivat, mutta tuulet olivat meille tällä kertaa suotuisat. Matka sujui hienosti ja Pauli luotsasi porukan Stealla turvallisesti perille. Perjantai iltana majoituspaikat jaettiin, valmisteltiin leiripaikkaa ja syötiin iltapalaa. Suuri osa miehistä teki saunan vaatimia korjaushommia perjantaina ja iltamyöhään he saivatkin kaiken valmiiksi.

Kippari silmä tarkkana
Kippari silmä tarkkana

Lauantai-aamu tuli auringonpaisteen kanssa ja puuron kiehuessa leiriläiset vaeltelivat omista mökeistään ja teltoistaan aamupalalle. Aamupalan jälkeen leirin lapset jaettiin ryhmiin rastikoulutusta varten ja vanhemmat alkoivat valmistelemaan lounasta. Tänä vuonna leirin teemana oli saaristossa liikkuminen ja rasteilla harjoiteltiin pienveneellä ajamista Veskun kanssa, opeteltiin merimerkkejä ja lukemaan merikorttia Jennin kanssa, opeteltiin tekemään solmuja Saaran ja Idan kanssa sekä tutustuttiin tukialuksemme Stean laitteistoon Juuson kanssa. Lisäksi jokainen lapsi, ja pari aikuistakin, teki itselleen apinannyrkki-avaimenperän. Rastikoulutuksen jälkeen olikin jo nälkä ja lounas maistui.

Osa ensimmäistä kertaa pienveneen kipparina Veskun opastuksella
Osa ensimmäistä kertaa pienveneen kipparina Veskun opastuksella
Jenni opettaa merimerkkejä ja lukee merikorttia yhdessä lasten kanssa
Jenni opettaa merimerkkejä ja lukee merikorttia yhdessä lasten kanssa
Juuso kertoo VHF:n toiminnasta ja käytöstä
Juuso kertoo VHF:n toiminnasta ja käytöstä
Solmut selväksi Idan ja Saaran kanssa
Solmut selväksi Idan ja Saaran kanssa
Apinannyrkki-avaimenperä syntyi Paulan opastuksella
Apinannyrkki-avaimenperä syntyi Paulan opastuksella
Jussi ja Jan aikuisten rastilla - Kanakeiton valmistus
Jussi ja Jan aikuisten rastilla – Kanakeiton valmistus

Samalla, kun odottelimme ruoan laskevan, lähdimme liikkeelle Stealla päivän snorklauskohdetta kohti. Siirryimme Storsandenin länsipuolelle etsimään Aldebaran hylkyä. Koko lapsijoukko ja ohjaajat uhmasivat kylmää vettä ja snorklasivat etsien hylkyä. Tällä kertaa hylky jäi löytämättä, mutta snorklaajat ovat taas kokemuksen rikkaampia ja iso osa sai ensikosketuksen avovedessä snorklaamiseen. Ensikertalaiselle Steasta hyppääminenkin voi olla hieman jännittävää, mutta Thomas auttoi lapsia tässä hienosti. Palkintona hienosta suorituksesta oli välipala hedelmän muodossa ja viikonloppukarkki. Rönnskäriin takaisin tultaessa Ida, Saara, Tanja, Heikki ja Annukka odottivatkin jo meitä lättyjen kanssa!

Oskarin taidonnäyte jättiaskeleesta
Oskarin taidonnäyte jättiaskeleesta
Avomerellä mennään kaverin kanssa parinarulla
Avomerellä mennään kaverin kanssa parinarulla
Iso lettutaikina vaatii monta paistajat, tässä osa niistä
Iso lettutaikina vaatii monta paistajat, tässä osa niistä

Merivartiostoa ja Meripelastusseuraa odottaessa lapset kerkesivät uimaan ja saunaan. Ensin Merivartiosto tuli paikalle ja esitteli heidän kalustoaan koko leiriväelle ja sen jälkeen Meripelastusseura kertoi toiminnastaan ja kalustossaan. Toki vieraille tarjottiin tämän päälle kahvia ja lättyjä. Vieraiden lähdettyä oli perinteisen tarinanäytelmän aika, jolloin osa aikuisista näytteli improvisoiden tarinan edetessä ja lapset istuivat katsomossa – taas jälleen kerran ihanaa heittäytymistä aikuisilta! Iltapalan jälkeen lapset vaeltelivat mökkeihin ja telttoihin, jonka jälkeen alkoi aikuisten saunavuoro. Illan aikana Pauli ja Juuso kävi myös laskemassa verkot.

Uimaan mentiin heti kun sai luvan
Uimaan mentiin heti kun sai luvan
Korva tarkkana kuunnellaan mitä Merivartioston henkilökunta kertoo
Korva tarkkana kuunnellaan mitä Merivartioston henkilökunta kertoo
Jännää päästä katsomaan pelastuskalustoa oikein läheltä
Jännää päästä katsomaan pelastuskalustoa oikein läheltä
Suopursu suolla
Suopursu suolla

Sunnuntai-aamu alkoi sateisena, mutta tämähän ei haitannut, kun oli makoisaa aamupalaa tarjolla. Puuron ja kahvin lisäksi Pauli ja Juuso olivat saaneet hienon kalansaaliin. Leivän päälle oli siikasevicheä sekä savustettua siikaa ja taimenta. Nam! Aamupalan jälkeen koko leiriväki siivosi ja pakkaili. Tämän jälkeen palkittiin leirin parhaat…eli ”leirin telttailijat”, ”kylmää vettä pelkäämättömät”, ”solmumestarit”, ”leirin reippaat” ja ”leirin fiilistelijät” saivat omakseen kompassin. Lounaaksi syötiin spagetti bolognese, jonka jälkeen jaksoi lähteä pikkuhiljaa kotimatkalle. Osa meni Nikon kyydissä hieman nopeammin ja Stean kyydissä olleet kerkesivät matkan aikana tehdä apinanyrkkejä, pelailla korttia ja kahvitella hieniossa merimaisemissa.

Leirin palkitsemiset - perinteisesti kaikki lapset ovat leirin parhaita
Leirin palkitsemiset – perinteisesti kaikki lapset ovat leirin parhaita
Nokka kohti kotisatamassa, merimaisemia ihaillen
Nokka kohti kotisatamassa, merimaisemia ihaillen

Jälleen kerran saimme onnistuneen Norppaleirin! Kiitokset kaikille vanhemmille, jotka ojensivat auttavan käden leirillä. Iso kiitos myös kaikille leirin sponsoreille.

Norppaleiriä sponsoroi tänä vuonna: Certia Oy, Oy Vaasan Vihannes Ab, Andreas Knips Hembageri, K-Supermarket Huutoniemi, Suomalainen kirjakauppa, Berg Trading Oy, Patriks Bilservice, Rönn&Backholm, Adolf Lahti, Pietarsaaren G-Rengas Ky ja Kodials grönsaker. Kaikki sponsorit ovat yhtä tärkeitä ja ovat lueteltuina siinä järjestyksessä, kun avustuksia on tullut.

Koko porukka kasassa. Tämän vuoden keltainen väri t-paidoissa ja lasten lippiksissä näkyi hyvin saaren luonnossa
Koko porukka kasassa. Tämän vuoden keltainen väri t-paidoissa ja lasten lippiksissä näkyi hyvin saaren luonnossa

Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Jenni Paavola, Vadelma Alaluusua, Juuso Halin, Mika Viitanen & Jan Krooks

Arkisukellus Västervikin louhoksella

Iso osa seuran väestä on nyt kesälomat lomaillut ja paluu arkeen on koittanut. Tämän viikon tiistai-illan sukelluksella oli ihan kivasti väkeä liikenteessä. Paikalle oli tullut 14 seuran jäsentä, josta 11 sukelsi ja yksi snorklasi.

Puheenjohtaja kirjurina
Puheenjohtaja kirjurina

Tutut louhokset tarjoavat turvalliset olosuhteet taitojen ylläpitoon ja kaiken muotoiseen harjoitteluun. Tällä kertaa osa sukeltajista kävi pitkästä aikaa ottamassa tuntumaa sukellukseen Suomen vesissä, osa harjoitteli suunnistusta ja toiset haki optimaalista säätöä omalle sukellusvarustukselle.
 Epävirallinen käsimerkki - ”Hyvä fiilis”
Epävirallinen käsimerkki – ”Hyvä fiilis”

Onnistuneen sukelluksen jälkeen on helppo hymyillä
Onnistuneen sukelluksen jälkeen on helppo hymyillä
Porinatuokiossa vaihdettiin kuulumisia ja puhuttiin tulevista sukellusreissuista myös. Osaa paikalla olijoista ei ollut pitkään aikaan nähnyt toisiaan ja tiiviimpien tuttavuuksien kanssa nyt aina riittää juttua.
Porukan porinatuokio
Porukan porinatuokio

Sukellukset

Nimi aika (h:min)
Elisa Mylläri 36 min
Vesa Mylläri 36 min
Paula Mylläri 36 min
Simon Gäddnäs 36 min
Noa Gäddnäs 36 min
Kari Setälä 49 min
Teemu Holma 49 min
Jouni Keskimäki 49 min
Juha Hyyppä 35 min
Jarno Koskinen 35 min
Mikko Prinkkilä 45 min
Tomi Veikkola 45 min
Sukellusvanhin: Teemu Holma
Kirjuri: Petra Lehtineva

Teksti ja kuvat: Paula Mylläri

Mikkelinsaarille tuulen suojaan

Viikonlopun tuuliennuste antoi etelästä 10m/s ja enemmänkin, joten suuntasimme 7 miehen joukolla kohti mikkelinsaarta ja siellä öiden tukipaikkana toimi Mikkelinsaarten luontoasema.

Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.
Viikonlopun ensimmäinen sukellus oli maisemasukellus ennen pimeän tuloa.

Matkalla poikkesimme katsomaan matalikon vieressä olevaa syvännettä, jos vaikka jotain mielenkiintoista löytyisi. Kalojen lisäksi maisema oli kohtuullisen kivistä ja syvemmällä enemmänkin vain saven tyyppistä.

Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran
Atlanta hylyllä käytiin useamman kerran

Yön aikana tuuli tuiversi Stean kulmissa ja rankkasadekin yritti herätellä, vaan aamulla keli olikin yllättävän hyvä joten suuntasimme aamupäiväksi Atlanta-hylylle, missä sukelsimme parikin kertaa. Syömään tulimme taasen Kummelskäretin laituriin, samalla pohdimme, mihin iltapäivän sukelluksille suuntaisimme.

Saarella toimivat kuitenkin kertoivat, että venepoijuja oli irtoillut ja saimme siitä idean, että etsitään betoniankkurit pohjasta ja kiinnitetään muutama uusi joko uusiin vai vanhoihin köysiin, samalla saamme siitä etsintäharjoituksen, missä joutuu vähän suunnistamaan ja harrastamaan solmutaitoja.
Asiasta on kuvia ja juttua Vaasan Saariston facebook sivulla
Kiitos saunasta ja lohisopasta!!

Pieni videon lauantailta


Sunnuntaina sitten saapui se ennustettu keli, eli kovaa tuulta ja sadetta. Mutta suunnan ollessa etelästä kävimme vielä kerran Atlantalla sukeltamassa ja sen jälkeen ajelimme kotisatamaan.

Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!
Vaikka Raippaludon sillalle on matkaa vain kilometrin verran, ei sitä paljon sateen takaa näy!

Sukellukset

Nimi kerrat aika (h:min)
Pauli U 5 4:15
Tomi V 6 3:51
Petri MJ 5 3:29
Jari S 5 3:25
Harri M 5 3:21
Mikko P 6 2:39
Thomas C 4 2:20
Sukellusvanhin Harri

Teksti ja kuvat: Harri
Lisää kuvia galleriassa.