TEkniikkaretki Norjan syvyyksiin

Sukellusretki Norjaan

Viikolla 36 oli Hartmannin Tommin organisoima sukellusretki Norjaan, Narvikin ympäristöön. Mukana oli sekalainen joukkue tekniikkasukeltajia yli seurarajojen. Vaasasta osallistui retkeen tietysti Tommi, Luoman Petri ja Uusitalon Pauli. Raumalta lähti mukaan Nurmen Marko ja Heinen Juha.

Reissuun alettiin valmistautua hyvissä ajoin heti kun osallistujat olivat selvillä. Aloituspalaverissa käytiin kaikki keskeiset asiat läpi; sukelluskohteet, kaasuhuolto ja tarvittavat varusteet, joko omat tai lainattavat. Petri ja Pauli olivat reissun ainoat OC-miehet, joten heillä oli eniten mietittävää kaasuhuollon suhteen. Kaikilla muilla oli rebreather-laitteet.

Parin miehen reissupullot
Parin miehen reissupullot

Kaikki asiat saatiin järjestettyä mukavasti ennen reissua, ja Petri ja Pauli lähtivätkin valtavan pullonipun kanssa reissuun. Yhteensä kolmet 2x12l selkäpullot mieheen; yhdet syväsukelluksille trimix-pulloiksi, yhdet nitrox-pullot ja yhdet paikkaripullot. Tietysti vielä lisäksi pohjakaasupullot ja kaksi dekopulloa per nenä. Kaasujen sekoitus hoidettiin valmiiksi ennen lähtöä, ja lisäksi vielä sekoitettiin trimixiä varastopulloon, josta sitä olisi helppo siirtää käyttötankkeihin. Petri haki vielä täyden ison happilekan mukaan Rönn & Backholmilta.

Matkaan lähdimme maanantaina 2.9. heti aamusta. Narviikin tuntumaan on noin 1000km matka, joten olimme vasta illalla perillä. Makke ja Juha halusivat heti perille päästyään päästä sukeltamaan, ja Pauli piti ideaa niin hyvänä että lähti mukaan. Kävimme heti iltamyöhällä tekemässä hauskan pimeäsukelluksen läheiselle Dronning Maud -hylylle. Kiersimme hylyn kantta myöten vähän reilun 30 metrin syvyydessä samalla totutellen suolaveden makuun ja painotuksen erilaisuuteen.

Tiistaina Vaasalaiset lähtivät aamusukellukselle Dronning Maudille, Pauli taisi löytää hylyn potkuriakselilta lähes 39m syvää vettä, joten pientä dekoilua joutui ylös tullessa harrastamaan koska pulloissa oli paikkaria. Rauman pojat suuntasivat Harstadin suuntaan vuokravene trailerilla perässään kohti U711-sukellusveneen hylkyä, ohjelmassa oli mm veneenlaskupaikan etsimistä. Lopulta kaikki päätyivät Skilbotn- lahdelle, veneenlaskupaikkakin löytyi ja keltainen paholainen saatiin kuin saatiinkin veteen suhteellisen lähellä sukellusveneen makuupaikkaa. Tommi ja Petri lähtivät poijuttamaan hylkyä tarkoituksena että kaikki sukeltaisimme siinä samana päivänä. Tommi sai kovalla kokemuksella ristilinjattua ja kaiutettua hylyn varsin nopeasti, mutta samassa alkoivat ilmetä veneen ongelmat. Kaapeliohjatun veneen kaapeli veteli viimeisiään, mutta päätimme yrittää. Makke ja Juha lähtivät ensimmäisinä sukellukselle U711 hylylle. Paluumatkalla veneen ohjaus petti täysin ja tuulikin oli yltynyt kohtalaisen navakaksi. Päätimme jättää leikin sikseen siltä päivältä ja vaatia veneen vuokraajaa korjaamaan ohjauksen. Oli aika laatia varasuunnitelmia.

Keskiviikkona lähdimme koko joukolla Narviikiin selvittämään sukelluslupia satama-alueelle jossa sijaitsee mm Erich Giese hylky, jonka piti olla toinen retkemme trimix-sukelluskohteista. Lupapolitiikka oli muuttunut hankalaksi, ja satama-alueella sukeltaminen oli lähtökohtaisesti kielletty alueella olevien rakennus ja räjäytystöiden takia. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyimme soittamaan Erikille Divenarvik-yritykseen, ja saimme kutsun mennä tapaamaan häntä Galten-nimiselle jahdille mikä järjestää sukellustoimintaa alueella. Lopulta saimme sovittua että osallistumme sekä iltasukellukseen samana päivänä että koko seuraavan päivän. Ja hän suostui myös muuttamaan suunnitelmia siten että pääsemme sukeltamaan Gieselle!

Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja
Galten-jahdilla järjetetään lähivesillä sukellusreissuja

Iltasukellus tapahtui Romanby-nimisellä hylyllä lähestulkoon satama-altaassa. Hylky oli vanha rahtilaiva, mutta hieno, ja varsin matalalla. Maksimi syvyys taisi olla 25 metrin luokaa. Hauskaa tässä hylyssä oli se että se oli pohjassa kölillään lähes vatupassissa, joten oli helppo uiskennella sisälle tarkastelemaan sisätiloja.

Torstaiaamuna oli aikainen herätys. Kaikki varusteet oli viritetty kuntoon päivän haasteita varten. Lähdimme Galtenille ja Petrillä ja Paulilla oli mukanaan sekä nitroksi että syväsukelluspullot. Tarkoituksena oli sukeltaa ensin Georg Thielellä suoranoususukellus nitroksia käyttäen, ja kolmen tunnin tauon jälkeen jopa yli 60metriä syvä trimix-sukellus Giesellä. Ja itseasiassa näinhän siinä kävikin.

Thiele on vanha sotalaiva mikä on ajettu keula maihin Narvikin pohjoispuolella, ja potkurin syvyys ulottuu 55 metriin asti. Maltoimme kuitenkin mielemme, koska tuleva syväsukellus pyöri varmasti kaikkien mielessä, ja sukelsimme max 34 metrin syvyisen sukelluksen nitroksilla suoranousun rajoissa jotta typpikertymä ei aiheuttaisi meille liiallisia dekoja syväsukelluksella ja sitä kautta sukeltajantaudin riskiä.

Noin kolmen tunnin venematkan jälkeen saavuimme Z12 Erich Giese -hylyn tuntumaan, joka makaa kyljellään Narvikin sataman tuntumassa. Erik piti meille lyhyen briefin hylyn piirustuksineen ja kyseli sukellussuunnitelmia. OC-miehet, eli Pauli ja Petri, olivat päätyneet 20 minuutin pohja-aikaan ja CC-miehet hivenen pidempään. Mukaan tuli yksi pohja-stage ja yksi dekopullo. Selkään tuli molemmilla n. 21/30 trimixiä, pohjalle n. 19/39 trimixiä ja dekoihin n. 45 prosenttista nitroksia.

Hylky oli kerrassaan sykähdyttävä. Syvyyttä kyljellä matalimmassa kohdassa oli noin 56 metriä, ja tunnelma oli kosminen, kuin aikamatka johonkin historian havinoihin. Hylyn potkurit olivat valtavan kokoiset, lisäksi kannella näkyi syvyyspommeja, tykkejä ynnä muuta sotilastarviketta. Puna-ahvenet olivat ottaneet hylyn kodikseen, niitä näkyi parvittain. 60 metriä meni rikki jossain vaiheessa sukellusta, eikä juuri syvemmälle olisi ollut asiaakaan, koska kaasut oli sekoitettu hieman matalammalla olevaa U711-sukellusvenettä varten, ja hapen osapaine oli kiikun kaakun 1.4 selkäkaasulla. Dekoista tuli pitkähköt vahvasta nitroksista huolimatta. Seuraavalla vastaavalla sukelluksella otamme melko varmasti lisäksi puhtaan hapen edes poijun naruun parkkeerattuna.

Perjantaiksi suunnittelimme uutta yritysta U711-sukellusveneelle osittain epäonnisen ensimmäisen yrityksen jälkeen. Petri ja Pauli olivat sekoittaneet uudet kaasut edellisenä iltana, ja aamulla analysoitaessa lukemat olivat mainiot; 20/38 trimixiä. Syvyys (MOD) riittäisi yli 60 metriin 1.4 osapaineella, ja vastaava ilmanarkoottisuuskin(END) vain 30 metrin luokkaa! Päätimme ottaa tällä kertaa vain selkäkaasut ja kaksi dekopulloa. Giese-sukelluksesta viisastuneena pohjakaasun raahaaminen olisi nyt tarpeetonta, koska pysyisimme joka tapauksessa 1/3 säännön rajoissa 20 minuutin pohja-ajalla.

Tommi löysi hylyn jälleen hienosti, ja poijutuksen jälkeen Petri, Pauli ja Tommi lähtivät sukeltamaan. Hylky näkyi n 10 metrin päässä poijun ankkurista, ja Pauli veti reelin ankkurista hylyn peräsimeen kiinni. Hylky oli upea. Takaosistaan täysin ehjä U-vene suoraan toisesta maailmansodasta! Jopa torni oli täysin ehjä, ja siinä näkyivät hienosti pintaperiskoopit yms yksityiskohdat. Kertakaikkisien hieno! Maksimi syvyys taisi olla 54 metriä. Olimme poijun narulla kellon näyttäessä tasan 20 minuutin sukellusaikaa, ja dekot tehtiin ensin 21metristä alkaen n.48 prosenttisella nitroksilla, ja 6-3 metrin dekot puhtaalla hapella. Ainakin allekirjoittaneella oli raikkaampi olo puhtaan happidekon jälkeen kuin pelkällä nitroksilla tehdyn Giesen jälkeen.

Perjantaina seurasi vielä illalla varusteiden pakkaus. Lauantaina varhain aamulla lähdimme onnellisina kotiin kaikin puolin onnistuneen reissun lumoissa.

Teksti ja kuvat (lisää albumissa) Pauli Uusitalo