Aihearkisto: Junior Scubadiver

Sukelluskurssin Ensikosketus

Sukelluspari on kaveri, johon voi nojautua tilanteessa kuin tilanteessa -pinnan alla ja päällä. Parin tehtävä on tehdä sukeltamisesta turvallista, mutta ennen kaikkea kivaa!
Sukelluspari on kaveri, johon voi nojautua tilanteessa kuin tilanteessa -pinnan alla ja päällä. Parin tehtävä on tehdä sukeltamisesta turvallista, mutta ennen kaikkea kivaa!
Ensimmäiset peruskurssilaiset ja Junior Scuba -kurssilaiset pääsivät näkemään miltä Kökötintien louhos näyttää vedenpinnan alapuolelta.
Louhoksella ruohomattoja kyydissä.
Louhoksella ruohomattoja kyydissä.

Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, monelle tulikin hiki sukelluskamoja kantatessa ja pukiessa päälle. Vedessä moni viihtyikin aika kauan ensimmäiseksi kerraksi!
Varusteiden kanssa tarvitaan usein apua.
Varusteiden kanssa tarvitaan usein apua.

Sukellusajat:
Mikko Prinkkilä 39 min
Juha Hyyppä 39 min
Patrik Strom 65 min
Antonio Strom 36 min
Robin Ahlskog 47 min
Jouni Keskimäki 47 min
Benjamin Ahlskog 40 min
Santeri Saari 38 min
Teemu Holma 38 min
Jesper Pada 12 min
Alexander Murin 35 min
Petri Niemelä 35 min

Teksti: Petra Lehtineva
Kuvat: Petra Lehtineva ja Petri Niemelä

Hauskinta on sukeltaa!

JuniorScuba-kurssi on avovesisukelluksia vailla. Syyskuusta toukokuuhun kestävä allasharjoittelu on loppusuoralla. Kurssiin kuuluva teoria-koe on juuri läpäisty onnistuneesti. Kysyimme nipun tiukkoja kysymyksiä tämän vuoden kurssilaisilta ja näin niihin vastattiin.

Kaikki on sukeltamisessa niin helppoa ja hauskaa!
Kaikki on sukeltamisessa niin helppoa ja hauskaa!
– Minkälaiset tuntemukset olivat silloin kun kurssi alkoi, mikä jännitti eniten?
  • että tulisi hauskaa
  • osaanko mä mitään!
  • ei mikään
  • sukellukset
  • pääsenkö läpi
  • hukkuminen
– jos joku jännitti, niin jännittääkö se enää?
  • EI!
– Oliko teoriakoe hankala?
  • Ei, vähän ja joo
– Mikä sukellustaito on ollut helpoin/vaikein opittava?
  • kaikki oli helppoa
  • hengittäminen oli helponta
  • tasapainottaminen oli vaikeinta
  • laitteiden kasaaminen
– Mikä on ollut hauskinta halliosuudessa?
  • SUKELTAMINEN
  • – Jos mietit eri tapahtumia kurssin aikana, niin mitä tai mikä tulee mieleen?
  • Joulupukki
  • hassuttelu
  • sauna
  • kylmä vesi
  • ensimmäinen kerta laitteiden kanssa
  • – Seuraavaksi onkin ulkosukellukset, millaiset odotukset? Mikä jännittää? Mitä toivot?
  • Kylmä vesi jännittää
  • en halua hukkua 😀
  • että tulee hauskaa
  • – Mitä neuvoja antaisit sellaiselle ketä haluaa sukelluskurssille?
  • TEE SE
  • ota rauhallisesti
  • kuuntele ja opiskele
  • – Mitäs mieltä olet opettajista?
  • Kivoja! 🙂
  • Tällä kurssilla opettajat saivat täydet 10 pistettä :D
    Tällä kurssilla opettajat saivat täydet 10 pistettä 😀 Mahtoikohan johtua siitä, että sukeltaminen on hauskaa!

    Seuraavaksi JuniorScubalaiset menevät siis avoveteen louhokseen ja siellä selviää kuinka kylmää se vesi oikein on! Ja tuleeko siellä kenties vastaan kaloja tai paremminkin minkälaisia !!

    Pinnan alla ja päällä

    Voisi kuvitella, että sukellus on vain kesäharrastus tai mahdollisesti jos talvena sattuu menemään etelän lomakohteisiin.
    Ehei! Ei sinne päinkään! Etelän sukelluslomien lisäksi harjoittelu tapahtuu myös sisätiloissa, uimahallissa!

    Syyskuusta toukokuuhun Vaasan uimahallissa harjoitellaan monenlaisia juttuja. Uiskennellaan, sukellellaan perusvälineillä, pelataan uppopalloa, käydään sukelluskoulutuksia, harjoitellaan vedenalaista valokuvausta ja paljon muutakin.

    Junior scupa-kurssilaiset harjoittelevat ahkerasti kaikenlaisia vedenalaisia taitoja. Kurssin yksi kouluttajista , Teemu, katselee kuinka harjoitus sujuu.
    Junior scupa-kurssilaiset harjoittelevat ahkerasti kaikenlaisia vedenalaisia taitoja. Kurssin yksi kouluttajista , Teemu, katselee kuinka harjoitus sujuu.

    Tällä kertaa kun Petri N kävi vedenalaisen järjestelmäkameran kanssa altaan pinnan molemmilla puolilla, oli junior scupadiver-kurssilaiset harjoittelemassa erilaisia sukelluksessa tarvittavia taitoja. Kurssilaiset ovat 12-15 vuotiaita ja ovat aloittaneet jo syksyllä kurssinsa. Kameran salaman välkyessä ei kuitenkaan harjoittelu saanut niin suurta osaa sukelluksesta kuin mannekiinina toimiminen. Kurssilaiset ovat jo niin taitavia ja ovat kuin kala vedessä, ettei haittaa vaikka joskus laittaa vähän hassuttelu vaihteen päälle.
    ja sitten on se hassuttelun aika!
    ja sitten on se hassuttelun aika!

    Vaasan 25 metrinen allas ei ole kovin suuri, mutta syvään päähän mahtuu sukellus kurssilaisten ja harrastajien lisäksi myös uppopalloa pelamaan. Harjoituksissa on mukana ihan kaiken ikäistä ja kokoista!
    Uppopalloa voi pelata kaiken ikäiset ja kuntoiset!
    Uppopalloa voi pelata kaiken ikäiset ja kuntoiset!

    Kuvat: Petri Niemelä
    Uimahallissa tapahtuu kuva-albumi, kuvat Petri Niemelä

    Norppaleiri 2018 – Saariston luonto

    Tänä vuonna Delfin ry:n perinteinen Norppaleiri Rönnskärissä oli 10-12.2018. Myrskyisä sää ja tuulet tuottivat leirin järjestäjille hieman päänvaivaa viikonlopulle, mutta kun viisaat päät lyö yhteen, niin nopeasti saadaan uudet suunnitelmat tehtyä. Siispä kerhon tukialus, Stea, siirrettiin perjantaina päivällä Bergöhön odottamaan leiriporukkaa. Siirrossa mukana oli myös Tommy Ahlskogin vene, joka toimi leirin toisena kuljetusaluksena. Norppaohjaajat ja suurin osa Norpista lähtivät iltapäivästä Palosaaren Merimuseon edestä bussilla kohti Bergötä – kiitokset siitä Engsbo Charter:lle joka sai meille nopealla aiktatululla hankituksi bussin. Kiva bussimatka tuntui lyhyeltä ja osalle lapsista matka oli hieman jännittäväkin, koska he kulkivat ensimmäistä kertaa lossin kyydissä. Nopea lastaus, päänluku ja eväiden jako oli paikallaan Bergön kalasatamassa, sillä tuulet vaan yltyivät. Bergöstä keikuttiin suhteellisen kovassa tuulessa Rönnskäriin, mutta lapsilla oli ”yhtä hauskaa, kuin Powerparkissa”. Perille päästyämme laittelimme saunaa päälle ja pystytimme leiriä. Saunan sekä uinnin jälkeen tortilla maistui iltapalaksi ja uni tuli silmiin.

    LInja-autossa on tunnelmaa
    LInja-autossa on tunnelmaa

    Matkalla Stealla
    Matkalla Stealla

    Aamu lähti käyntiin aamupuurolla, sekä leivällä ja aikuiset saatiin hereille kahvilla. Jonkin verran yöllinen tuuli oli kolisuttanut peltejä saaren mökeissä, mutta suurin osa oli saanut hyvin nukuttua. Aamupalan jälkeen aloitimme rastikoulutuksen leirin teeman mukaisesti. Samalla kun Paulan ja Petran rastilla kierrettiin lasten kanssa saarta, he saivat tietoa saaren historiasta, rakennuksista ja luonnosta. Samu ja Ralf tekivät lasten kanssa ritsoja ja Satu opetti, kuinka selviytymisranneke tehdään. Jenni kertoi saaressa kasvavista yrteistä ja kasveista, sekä kuinka niitä voi hyödyntää esimerkiksi ruokana ja rohtoina. Reippaat vahemmat olivat rastikoulutuksen aikana perunateatterissa ja Veskun avustuksella laittoivat meidän lounaan alulle. Hirvenjauhelihakeitto maistuikin hyvälle aamupäivän ohjelman jälkeen.

    Taisi olla ritsat myös isien mieleen
    Taisi olla ritsat myös isien mieleen

    Selvitytmisrannekerasti
    Selvitytmisrannekerasti

    Petran ja Paulan rasti
    Petran ja Paulan rasti

    Tuuli ei sitten ollut meille suotuisa lauantainakaan ja turvallisuus syistä päädyimme lounaan jälkeen snorklaamaan Fäliskärin lahdessa. Tämän jälkeen lapset ui ja saunoi, saunoi ja ui. Parin tunnin jälkeen jouduttiin tekemään tähän tauko ja oli lättyjen aika. Paistotalkoissa oli myös vanhempia mukana, kun 3 pannulla tuli jatkuvalla syötöllä lättyä valmiiksi noin reilut 150kpl. Tämän jälkeen jaksoi sitten pikkuhiljaa kävellä Valtion laituriin ja kuunnella mitä Merivartioston miehistöllä oli meille kerrottavaa. Tänä vuonna mietimme yhdessä heidän kanssaan, kuinka heidän toiminta ottaa saariston luonnon huomioon ja minkälaisia tehtäviä heille tulee liittyen luontoon. Tietysti pääsimme kiertämään alusta ja uutuutena meille näytettiin kuinka köyden heitin toimi. Tämä olikin lasten suosikki – sitä pääsi useampi lapsi oikein testaamaan. Merivartiostolle tarjottiin lättyä ja kahvia, sekä lapsille Jonnan tekemiä poppareita samalla, kun meidän iltaohjelma jatkui. Vuorossa oli tietenkin perinteinen aikuisten esittämä tarinanäytelmä ja leirin parhaiden palkitseminen. Esityksessä saatiin seurata ”Pienen Merenneidon seikkailua”, jota seurasi leirin palkitsemiset. Tänä vuonna palkittiin leirin Näppärät, Himosnorklaajat, Saunojat ja Yrttitieteilijät – kaikki lapset saivat Urtekramin lahjoittamat suihkutettavat hoitoaineet. Hetken lapset kerkesivät vielä pelata korttia, ennustaa ja juoksennella kallioilla, kunnes heidän oli aika mennä iltapuille. Ohjaajat ja vanhemmat kävivät leirin hiljentyessä vielä saunassa, ennenkuin kävivät nukkumaan.

    Snorklaamista
    Snorklaamista

    Uimista
    Uimista

    lisää uimista
    lisää uimista

    Sunnuntain aamupalalla maistui taas puuro, leipä ja kahvi, jonka jälkeen seurasi vapaata puuhastelua ja paikkojen siistimistä. Lapset?! No ne tietenkin ui ja saunoi, saunoi ja ui. Osa tietysti viimeisteli puuhommia aikuisten kanssa – leirin aikana loput seuran mökin edessä olevat pölkyt oli halottu ja pinottu. Reippaita vanhempia ja lapsia oli taas tänä vuonna mukana! Yksi innokas poika oli ottanut oman kirveen mukaan tänä vuonna. Lounaaksi syötiin kanakastiketta ja riisiä. Kotia kohti lähdimme hieman puolen päivän jälkeen, kun leiri oli purettu. Kotimatka sujui leppoisin tunnelmin, tuultakaan ei tässä vaiheessa enään ollut. Aikuiset ja lapset pelasivat korttia, söivät välillä välipalaa ja juttelivat. Parasta lasten mielestä leirin aikana oli: ”Vapaa-aika”, ”Ritsan tekeminen”, ”Ruoka oli hyvää”, ”Se ennustaminen oli kivaa” ja ”Merivartioston tyypit oli hyviä”. Aikuiset koki, että leiri oli: ”Nollaus arjesta”, ”Mahtavalla paikalla järjestetty” ja ”Hieno kokemus lapsen kanssa”.

    Ohjaajat kiittää kaikkia lapsia ja aikuisia, jotka osallistuivat tänä vuonna – tuulesta ja tuiskusta huolimatta meillä oli mahtava leiri!

    Leirille osallistui 24 lasta ja 21 aikuista (Otsikkokuvasta puuttuu yksi isä)
    Leirille osallistui 24 lasta ja 21 aikuista (Otsikkokuvasta puuttuu yksi isä)

    ISO KIITOS LEIRIN SPONSOREILLE: Aktia-säätiö, Dermoshop Oy, Oy Vaasan Vihannes – Vasa Grönsaker Ab, Huutoniemen K-Supermarket, Andreas Knips Hembageri, Urtekram International/Midsona, Berg Trading Oy, Patriks Bilservice, K-Market Sundom, Runsorin Fazer Amica, Suomalainen kirjakauppa ja muut meitä tukeneet tahot.

    Teksti: Paula Mylläri
    Kuvat: Jenni Paavola, Jonna Ikäheimonen, Juuso Halin

    Kaikki kuvat ja lisääkin on nähtävissä kuva-albumissa. Leirin vetäjiltä saa kysymällä käyttäjä-tiedot.

    Tropiikkisukeltamista Merenkurkussa

    Harrin vetämälle, viikonlopun yli kestävälle sukellusreissulle, lähti perjantaina 10 sukeltajaa ja kaksi lasta. Tuulet ja majoitustarve määritteli määränpään ja Stean nokka kohdattiin Rönnskärin suuntaan.

    Perjantaina, matkalla Rönnskäriin, tehtiin pysähdys Vestkustenilla. Totesimme, että näkyvyys oli n.5m ja pohjaveden lämpötila uskomattomat 21 astetta pohjalla! Ilta oli lämmin ja saimme nauttia hienosta auringonlaskusta samalla, kun rantauduimme Rönnskäriin. Nopea sauna ja iltapala oli paikallaan, kun pää jo piti saada tyynyyn. Suurin osa nukkui Stealla, mutta osa haki majoitusta seuran mökiltä.

    Simonilla kaikki OK Vestkustenilla
    Simonilla kaikki OK Vestkustenilla

    Jouni paistattelee auringonlaskussa
    Jouni paistattelee auringonlaskussa

    Upea auringon lasku
    Upea auringon lasku

    Lauantaina aamupalan jälkeen lähdettiin tuulta suojaan ja sukeltamaan Christiansborgille. Tässä päädyttiin tekemään päivän kaksi sukellusta ja mahdollisuus oli nähdä koko laiva keulasta perään. Välillä tietenkin pidettiin ruokatauko ja täytettiin pulloja. Näkyvyys Cristiansborgilla oli n.10m ja lämpötila 4-8 astetta pohjassa.

    Christiansborgin perää
    Christiansborgin perää

    Christiansborgilla perää pitämässä Harri
    Christiansborgilla perää pitämässä Harri

    Elämää pinnan alla (Kivinilkka/Tånglake)
    Elämää pinnan alla (Kivinilkka/Tånglake)

    Sukellusten jälkeen lauantaina ilta vierähti valtion laiturissa saunoten ja uiden. Grillaukset hoidettiin kodalla ja samalla tutustuttiin saaren muihin veneseurueisiin. Äkäinen pieni pörriäinen lenteli illan aikana Petrin ohjauksesta meidän yläpuolella – siinä riitti ihmetystä ja saatiin aikaiseksi hienoa ilmakuvaa. Kun kaikki löysivät petipaikan, niin kyllä uni maistui.


    Viikonlopun ryhmä rämä Ida, Petri, Jouni, Simon, Taina, Pauli, Harri, Vesku, Paula, Elisa (Ylärivissä vasemmalta) Iiris ja Ella (Alarivissä).
    Viikonlopun ryhmä rämä
    Ida, Petri, Jouni, Simon, Taina, Pauli, Harri, Vesku, Paula, Elisa (Ylärivissä vasemmalta)
    Iiris ja Ella (Alarivissä).

    Stea valtion laiturissa
    Stea valtion laiturissa

    Sunnuntaina aamupuuroon jälkeen tuuli ei ollut myötäinen ja aamupäivän sukellus tehtiin Dyngviken:ssä (Suoraan suomennettuna Sontalahti). Nimi kylläkin enteili huonoa sukellusta, mutta paikka oli hyvä maisemasukellukselle ja suunnistusharjoitukseksi. Näkyvyyttä sukelluksen aikana oli n.4-5m. Virrat olivat kovat pinnalla…osa päästeli suunnistuksen jälkeen pienen matkan virran mukana tikkaille ja osa sitten teki pienen kuntotestin ennen kun olivat Stean kannella. Sukelluksen jälkeen oli lounastauon paikka, jonka jälkeen kotimatka alkoi.

    Kotimatkalla tehtiin vielä pysähdys Vestkustenilla, koska tuuli oli kääntymässä ja soi meille otolliset sukellusolosuhteet. Ja sukellusolosuhteet todellakin oli otolliset…pohjassa edelleen 21 astetta 8-9 m:ssä. Tätä tilaisuutta ei voinut olla käyttämättä. Ensin Simon ja sitten lähes kaikki muut perässä…sukellus keskellä Merenkurkkua pelkissä uikkareissa! Uskomatonta?!? Mutta siis totta!!! Lämmintä se vesi oli koko viikonlopun…mukana olleet kaksi uimaria odotti jo uikkarit päällä aina, kun ankkuria heitettiin…juuri ja juuri malttoivat odottaa, että tikkaat laskettiin.

    Kyllä täällä Suomessakin tarkenee sukeltaa
    Kyllä täällä Suomessakin tarkenee sukeltaa

    Viikonlopun uimamaisterit vauhdissa
    Viikonlopun uimamaisterit vauhdissa

    Loppu kotimatka siistittiin venettä ja järjesteltiin paikkoja. Vielä Septin tyhjäys ja makeanveden täyttö ennen Museon laiturin kiinnittymistä. Koko reissu sujui hienosti ja kaikki oppi taas vähän uutta – kompressorin käyttöä opeteltiin, pienveneet hallintaa ja Pauli sai Stean käyttökoulutusta.

    Sukellukset reissun aikana:

    Nimi kerrat aika
    Petri Niemelä 7 4h 42min
    Harri Manninen 7 4h 20min
    Pauli Uusitalo 7 4h 17min
    Jouni Keskimäki 7 4h 15min
    Ida Lintala 7 3h 43min
    Simon Gäddnäs 5 2h 34min
    Taina Eden 5 2h 29min
    Vesa Mylläri 5 2h 20min
    Paula Mylläri 5 2h 19min
    Elisa Mylläri 2 1h 2min
    Iiris Manninen 1 0h 5min
    Sukellusvanhin: Harri Manninen

    Teksti: Paula Mylläri
    Kuvat: Petri Niemelä & Harri Manninen

    Alkuperäiset kuvat ja paljon lisää viikonlopusta Galleriassa